Ero sivun ”Maanjako” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p aaa > aa |
clean up, typos fixed: tästä johtuen → tämän vuoksi, kkin → kin, Ajanmittaan → Ajan mittaan, lukuuno → lukuun o using AWB |
||
Rivi 1:
'''Maanjako''' on toimitus, jossa maa jaetaan kahden tai useamman omistajan kesken. Muinoin [[Kylä|kylien]] ja [[Yksinäistalo|yksittäistalojen]] asukkaat ottivat [[erämaa]]sta hallintaansa laajoja-alueita metsälläkäyntiä ja [[kaskiviljely]]ä varten. He rajoittivat oman alueensa hakkaamalla puihin merkkejä enemmän tai vähemmän tarkasti. Tätä varhaisinta maanjakotapaa kutsutaan [[Lohkojako|lohkojaoksi]].
[[Ruotsin vallan aika Suomessa|Ruotsin vallan]] mukana Suomeen tuli aurinko- eli ilmansuuntajako, jota alettiin kutsua [[Sarkajako|sarkajaoksi]]. Aurinkojako on vanhin [[Laki|lainsäätelemä]] maanjakotoimitus Suomessa<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Mitä Missä Milloin tietosanakirja| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1992 | Tekijä = | Luku = Maanjako| Sivu = 524| Sivut = | Selite = toinen painos | Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn = 951-1-11669-X }}</ref>, jonka nimi juontuu kapeiden [[Sarka|sarkojen]] jakamisesta auringon kulkusuunnan mukaisesti samassa järjestyksessä kuin talot olivat itse kylässä. Jakotavan säännökset koskivat vain viljelymaata, metsät ja vesialueet jäivät sen ulkopuolelle. Aikaa myöten aurinkojako havaittiin hankalaksi ja epätaloudelliseksi tavaksi viljellä maata, koska se johti [[vainiopakko]]on. 1700-luvulla alkoi ilmetä vaatimuksia, joiden mukaan viljelykset tulisi koota yhdeksi kokonaisuudeksi talon lähelle. Jotta tämä oli mahdollista, ryhmäkylän taloja piti siirtää etäämmälle viljelyalueen laidoille. Uudistuksen voimakkaimpana esitaistelijana toimi Ruotsi-Suomen maanmittauslaitoksen päällikkö [[Jakob Faggot]].
[[Ruotsin säätyvaltiopäivät|Ruotsin valtiopäivät]] käsitteli [[
| Tekijä = Ilkka Mäntylä | Luku = Kustavilainen aika| Sivu = 348| Sivut = | Selite = seitsemäs painos | Julkaisupaikka = Porvoo| Tunniste = | Isbn = 951-0-14253-0 }}</ref>
Sarkajakoa koskevat säännökset olivat peräisin [[Maakuntalaki|maakuntalaista]] ja olivat vielä mukana [[Vuoden 1734 laki|vuoden 1734 laissa]]. Jakoperusteena käytettiin [[äyri]]ä, [[punta]]a, [[manttaali]]a tai [[kyynärä]]ä. Tiluspalstojen lukumäärän vähentämiseksi ja järjestämiseksi yhtenäisemmiksi, annettiin 1700-luvun loppupuolella uusia säännöksiä maanjaosta, jota alettiin kutsua [[Isojako|isojaoksi]]. Isojaot aloitettiin Suomessa vuonna 1749. Isojakotoiminta alkoi Suomessa ensimmäisenä Pohjanmaalla, Lounais- ja Etelä-Suomessa. Näillä alueilla uudistus saatiin lähes kokonaisuudessaan suoritettua 1800-luvun alkupuolella muutamia poikkeuksia
Ensimmäinen isojakoa koskeva asetus säädettiin 1757, seuraava 1775 ja kuninkaan selitys vuonna 1777. Asetuksien tarkoituksena oli kumota sarkajaot ja koota [[talo]]n [[Tilus|tilukset]] yhdeksi kokonaisuudeksi. Kylän metsämaasta lohkaistiin kotitaloustarpeeseen sopiva määrä metsää, loppuosan jäädessä valtiolle [[liikamaa]]ksi. Niistä muodostettiin uudistaloja tai ne jäivät [[Kruununmetsä|kruununmetsiksi]].
Säännökset isojaosta olivat erittäin epätäsmällisiä ja isojakotoiminta oli aluksi hyvin varovaista, jolloin talojen palstaluku jäi liian suureksi,
| Viitattu = 10.3.2013 }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 5| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1963 | Tekijä = | Suomentaja =
| Luku = Maanjako| Sivu = | Sivut = 1109-1114| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn = }}</ref>
Rivi 18:
== Käsitteiden määrittelyä==
* ''[[Isojako]]'' tarkoittaa sellaista maanjakoa, jossa jakamattoman kylän monipalstaisuus lopetaan ja
* ''[[Kylä]]'' tarkoittaa isojaossa vanhastaan ollutta yksinäistaloa tai muutakin lohkokuntaa, jonka alueet on tietyillä rajoilla määritelty. Siellä missä ei ollut kylää, kutsuttiin aluetta jakokunnaksi. Isojako voidaan toimittaa sellaisessa kylässä tai jakokunnassa, jossa sitä ei ole aikaisemmin toimitettu. Isojako on lain mukaan toimitettava, mikäli yleinen etu tai joku talon omistaja sitä vaati.
Rivi 37:
== Maanjakotoimitus (isojako) ==
Maanjakotoimituksen suoritti [[maanmittausinsinööri]] kahden [[Uskottu mies|uskotun miehen]] avustuksella. Määräys toimitukselle saatiin [[Suomen maaherrat|maaherralta]].
Alkukokouksen jälkeen toimenpiteet voitiin jakaa kolmeen pääryhmään: [[Jakokunta|jakokunnan]] muodostaminen, valmistelu- ja käytäntöönpanotoimet.
Kun jakoa alettiin toimittaa, määriteltiin ensimmäisenä jakokunnan laajuus piirirajankäynnillä, mikäli sitä ei oltu jo aikaisemmin suoritettu tai se oli muutoin epäselvä.
Valmistelutoimenpiteisiin kuuluivat myös alueiden mittaus ja kartalle pano, jollei karttaa ollut valmiiksi olemassa. Valmisteluun sisältyi myös [[liikamaa]]n erottaminen, verollepano, [[jyvitys]] ja [[nautintaselitelmä]]n laatiminen, josta selvisi, mitkä etuisuudet ovat talojen ja mitkä puolestaan kylän yhteisiä. Tämän jälkeen ratkaistiin kysymykset jakoperusteista ja yhteisiksi jäävistä alueista. Toimitusinsinööri vahvisti osittelun kartalle.
| |||