Ero sivun ”Todistusaineisto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p linkkejä |
clean up, typos fixed: lukuuno → lukuun o using AWB |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee oikeustieteellistä käsitettä. Yleistä käsittelyä varten katso [[Evidenssi]].}}
'''Todistusaineisto''' on [[oikeudenkäynti|oikeudenkäynneissä]] se aineisto, johon [[tuomari]] saa perustaa ratkaisunsa. Yleensä oikeudenkäynneissä asianosaiset nimeävät todisteet ja ratkaisu tehdään niiden perusteella. On olemassa kuitenkin [[Inkvisitorinen menetelmä|inkvisitorisia prosessimuotoja]], joissa tuomari voi itse nimetä todisteita ja hankkia sellaisia.
Suomessa riita- ja rikosasioissa yleisissä [[tuomioistuin|tuomioistuimissa]] asianosaiset eli [[Kantaja (oikeustiede)|kantaja]] ja [[vastaaja]] nimeävät todisteet harvinaisia poikkeustilanteita
Suomen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun mukaan todisteet jakaantuvat suulliseen todisteluun, katselmuskohteisiin, kirjallisiin todisteisiin ja asiantuntijalausuntoihin. Jako voidaan tehdä myös henkilötodisteluun ja reaalisiin todisteisiin. Asiantuntijatodistelu on tässä jaottelussa henkilötodistelua.<ref>Fredman Markku: Rikosasianajajan käsikirja, Talentum 2013, s. 604.</ref>
Rivi 10:
Kirjallisten todisteiden osalta todisteen muodostaa teksti, joka on jollakin alustalla; paperilla tai sähköisessä tiedostossa. Katselmuskohteita ovat esimerkiksi valokuvat, videotallenteet ja esineet. [[Katselmus]] voidaan tehdä myös paikkaan: esimerkiksi kiinteistölle tai asuntoon. Asiakirja voi olla sekä kirjallinen todiste että katselmuskohde, jos sen perusteella halutaan todistaa paitsi sen tekstisisältöä myös laatijan käsialaa tai asiakirjassa olevia sormenjälkiä taikka tahroja.
Asiantuntijalausunnot voivat olla joko kirjallisia tai suullisia. Niissä on kyse [[asiantuntija]]n selostamista kokemussäännöistä eikä niinkään kyseisen asiantuntijan omista havainnoista.
Laissa on säädetty todistamiskielloista. Tällöin tuomioistuin ei saa hyväksyä kyseistä todistetta todistusaineistoon. Todistamiskielto voi koskea tiedon sisältöä, hankintatapaa taikka todistajan henkilöä. Esimerkiksi [[pappi]] ei saa todistaa [[rippisalaisuus|rippisalaisuudesta]] eikä kukaan tuomioistuimen neuvottelusalaisuudesta.<ref>Oikeudenkäymiskaari (732/2015) 17 luku 10 - 21 § http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150732#Pidp4131776</ref>
| |||