'''Pyhäjärven piiri''' ({{k-ru|Святозерский район|Svjatozerski raion}}) on entinen [[piiri (hallintoalue)|piiri]] [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallan]] alueella. Piiri perustettiin vuonna 1927, jolloin siihen yhdistettiin aiemmista [[volosti|volosteista]] eli kunnista koko [[Pyhäjärvi]] sekä osia [[Kotkajärvi|Kotkajärvestä]], [[Kuujärvi|Kuujärvestä]] ja [[Vieljärvi|Vieljärvestä]].<ref>Vuosikirja 1928, s. III–VI (Yleisiä huomautuksia)</ref>
Piirin pinta-ala oli 2 900 km², ja siihen kuului 84 kylää.<ref>Vuosikirja 1928, s. 2–3 (Pinta-ala, hallinnollinen jako ja väkiluku piireittäin)</ref> Piirissä oli 6 [[kyläneuvosto]]a: [[Terunkylä]]n, [[Vuohtijärvi|Vuohtijärven]], [[Kaskenniemi|Kaskenniemen]], [[Pyhäjärvi (Karjalan tasavalta)|Pyhäjärven]], [[Vahojärvi|Vahojärven]] ja [[Simanisto (Prääsän piiri)|Simaniston]] kyläneuvostot. Piirin keskuksena toimi [[Pyhäjärvi (Karjalan tasavalta)|Pyhäjärven]] kylä. [[Neuvostoliiton väestönlaskenta 1926|Neuvostoliiton vuoden 1926 väestönlaskennan]] mukaan piirissä oli 7 568 asukasta, joista 133 oli [[venäläiset|venäläisiä]], 7 381 [[karjalaiset (kansa)|karjalaisia]], 47 [[suomalaiset|suomalaisia]] ja 7 muita kansallisuuksia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan) | Julkaisupaikka = Petroskoi | Julkaisija = KASNT:n tilastohallinto | Vuosi = 1928 | Sivu = 64–67 | Tunniste = }}</ref>
Vuoteen 1933 tultaessa piiri oli lakkautettu ja sen alue liitetty [[Prääsän piiri]]in lukuunottamattalukuun ottamatta [[Aunuksen piiri]]in liitettyä Vahojärven kyläneuvostoa. Lisäksi entisen piirin alueelle oli perustettu [[Kaskana]]n kyläneuvosto.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan) | Julkaisupaikka = Petroskoi | Julkaisija = KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet | Vuosi = 1935 | Sivu =34–53 | Tunniste = }}</ref>
