Ero sivun ”Kanervakasvit” versioiden välillä

12 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
clean up, typos fixed: lukuuno → lukuun o using AWB
(clean up, typos fixed: lukuuno → lukuun o using AWB)
 
[[File:Arbutus unedo b.JPG|thumb|280px|[[Lännenmansikkapuu]]n (''Arbutus unedo'') kukinto]]
'''Kanervakasvit''' (Ericaceae) on [[Ericales]]-lahkoon kuuluva kasviheimo, jonka lajit ovat lähinnä pienehköjä puuvartisia kasveja, usein varpuja, kuten [[puolukka]] ja [[kanerva]]. Heimo on laajalle levinnyt, ja sen lajeja tavataan kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuunottamattalukuun ottamatta. Useilla lajeilla on syötävät marjat; monia lajeja kasvatetaan koristekasveina.<ref name="delta">{{Verkkoviite | Osoite = http://delta-intkey.com/angio/www/ericacea.htm | Nimeke = The families of flowering plants | Tekijä = Watson, L., and Dallwitz, M.J. | Ajankohta = 1992-2009 | Julkaisija = Institute of Botany, Chinese Academy of Sciences | Viitattu = 2.7.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[Angiosperm Phylogeny Group]] päätyi geenitutkimusten perusteella liittämään aiemmin erilliseksi luokitellut heimot ''Empetraceae'' (variksenmarjakasvit), ''Epacridaceae'', ''Monotropaceae'' (mäntykukkakasvit), ''Prionotaceae'' ja ''Pyrolaceae'' (talvikkikasvit) kanervakasveihin.<ref name="APG">{{Verkkoviite | Tekijä = Stevens, P. F. (2001–) | Nimeke = Angiosperm Phylogeny Website | Osoite = http://www.mobot.org/MOBOT/Research/APweb/orders/ericalesweb.htm#Ericaceae | Selite = | Viitattu = 7.8.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Kasveihin kuuluu myös epifyyttejä eli päällyskasveja. Lehdet voivat olla järjestyneet myös kierteisesti. Kukat ovat riippuvia tai pystyjä, joskus vastakohtaisia. Ponnet ovat tavallisesti lisäkkeettömiä. Kota on liiteluomainen.
 
Alaheimo käsittää 19 sukua ja 1790 lajia, joita on runsaiten Etelä-Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa saaristoineen. Alaheimo on yleinen muös pohjoisella pallonpuoliskolla ja Etelä-Amerikan länsi- ja eteläosissa. Runsaslajisin suku on [[alppiruusut]] (''Rhododendron'', 850 lajia), johon sisällytettään myös ennen omina sukuinaan pidetyt suvut ''Azalea'' ([[atsalea|atsaleat]]t), ''Ledum'' ([[suopursut]]), ''Menziesia'' ([[tiukupensaat]]) ja ''Tsusiophyllum''. [[Kellokanervat|Kellokanervien]] suvussa (''Erica'') on ainakin 765 lajia.
 
=== 7. Harrimanelloideae Kron & Judd ===
 
=== 8. Epacridoideae Sweet ===
Kasvien lehdet ovat kuivuuteen sopeutuneita (kseromorfisia) ja teräväkärkisiä. Kukinto on joko lehtihankainen, tavallisesti tähkä, tai kukat sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa. Kukat ovat usein riippuvia, ja niissä on viisi hedettä; heteenponnet ovat yksiteekaisia, avautuvat raoilla ja ovat lisäkkeettömiä. Teriö on jäljellä hedelmässä.
 
Alaheimossa on 35 sukua ja 545 lajia pääasiassa eteläisellä pallonpuoliskolla, erityisesti [[Australaasia]]ssa ja [[Chile]]ssä. Tribuksia ovat Prionoteae (kaksi yksilajista sukua Chilessä ja [[Tasmania]]ssa), Archerieae (yksi nelilajinen suku [[Australia]]ssa, Tasmaniassa ja [[Uusi-Seelanti|Uudessa-Seelannissa]]), Oligarrheneae (kolme sukua ja viisi lajia Australiassa), Cosmelieae (kolme sukua ja 27 lajia Lounais- ja Itä-Australiassa sekä Tasmaniassa, mm. ''Andersonia''), Richeeae (kaksi sukua ja 68 lajia Australiassa, [[Uusi-Kaledonia|Uudessa-Kaledoniassa]] ja Uudessa-Seelannissa, mm. ''Dracophyllum''), Epacrideae (viisi sukua, 55 lajia Itä-Australiassa ja Tasmaniassa, mm. ''Epacris'') ja Styphelieae (noin 19 sukua Australiasta Kaakkois-Aasiaan ja [[Havaiji]]lle ulottuvalla alueella, mm. ''Leucopogon'').
 
=== 9. Vaccinioideae Arnott ===
Noin 20% lajeista on epifyyttejä. Kärkisilmu kuolee ja kasvu jatkuu hankasilmuista. Lehdet ovat ehyitä ja tavallisesti sulkasuonisia; niissä on toisinaan rauhasia. Kukinto on tavallisesti lehtihankainen ja kukat riippuvia. Kukkaperä on usein nivelikäs ja siinä on esilehtiä. Heteenponsissa on lisäkkeitä tai ne puuttuvat. Sikiäin on tavallisesti kehänpäällinen, luotti tylppä. Hedelmä on tavallisesti kota, mutta myös marja.
 
Alaheimo kasvaa pohjoisella pallonpuoliskolla, [[Malaijien saaristo]]ssa, Keski- ja Etelä-Amerikan vuoristoissa, Australian [[Queensland]]issa ja jokunen laji Afrikassa. Suurimmat suvut ovat [[puolukat]] (''Vaccinium'', 450 lajia), ''Agapetes'' (noin 400 lajia), [[salalit]] (''Gaultheria'', 240 lajia), ''Cavendishia'' (155 lajia), ''Dimorphanthera'' (noin 85 lajia), ''Psammisia'' (60 lajia), ''Thibaudia'' (60 lajia), ''Macleania'' (55 lajia) ja [[kruunumustikat]] (''Gaylussacia'', 50 lajia).
 
===Suvut===
10 638

muokkausta