Avaa päävalikko

Muutokset

2 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
clean up, typos fixed: lukuuno → lukuun o (2), metrinen → -metrinen (3) using AWB
Ajanjaksoa noin 1780-1790 kuvaavan kartan (af Klerckerin Kuninkaan kartasto 1776-1805) mukaan asutus keskittyi Ingaksen pappilan tienoille, jossa 12 talon ryhmä muodosti Kvarnby nimisen kylän. Taloista 4 sijaitsi joen itäpuolella eli nykyisen Lippajärven alueella. Näiden lisäksi asutusta on merkitty ainoastaan Kärransin kylään. Tuolloin Lippajärven alavat rantaniityt olivat viljelyskäytössä tai laidunmaina. [[Kuninkaantie]] eli Suuri Rantatie kulki Träskändan puiston läpi ja jatkuen nykyisen Kolkekannaksen tien linjaa. Myös nykyinen Turuntie eli [[seututie 110]] oli jo tuolloin olemassa.
 
Petaksen kartano asutettiin ennen 1800-luvun puoliväliä. Vuoden 1870 kartassa näkyy polku Petaksesta Ingakseen. Myös nykyisen Lippajärventien linjausta noudatteleva polku tai kärrytie Petaksesta aina Kuninkaantielle asti on kartassa esitetty. Tämän tien itäpuoli Lippajärven rantaan asti on Tamminiemeä lukuun ottamatta peltoa, tien länsipuoli Petaksen aluetta lukuunottamattalukuun ottamatta pääosin metsää.
 
1920-1930-luvuilla Lippajärvi oli edelleen pääosin peltoa ja metsää. Vuoden 1932 kartassa näkyvät edelleen Ingaksen pappilan, Petaksen kartanon ja Kärransin rakennukset. Uusina rakennuksina Lippajärvelle ovat ilmestyneet Tamminiemen kaksi huvilaa ja Villnäsin maatila (Vilniemi). Myös [[Aurora Karamzin]]in ajalta peräisin oleva Träskändan kartanon puistonvartijan talo Träskändan puistotien varrella, lähellä Auroran kappelia, löytyy kartasta. Petaksen ja Kuninkaantien välinen tie on muodostunut ja noudattaa nykyisen Lippajärventien linjausta.
 
Seuraavien vuosikymmenten aikana rakennuskanta kasvoi voimakkaasti. Heiniemeen muutti väkeä jo 1930-luvulla. Vuoden 1950 kartassa Heiniemi on rakennettu täyteen taloja, Lippajärventien molemmat reunat Auroran puistoa lukuunottamattalukuun ottamatta ovat täynnä omakotitaloja, Lippajärven rannoilla ja Tamminiemessä on kesähuviloita, Petaksen kartanon maat on kaavoitettu ja palstoitettu. Turuntie on päällystetty, Lippajärvellä on kauppa, kansakoulu toimii Petaksen kartanon yhteydessä, joukkoliikenne toimii hyvin. Maanviljelystä harjoitettiin Riislan maatilalla Vilniemessä (Villnäsin tila) ja Petaksen kartanossa.
 
1950-luvun jälkeen rakentaminen on jatkunut. 1950-luvun tontit (joista tuollon käytettiin nimitystä tila) olivat isoja ja niiden rakennusoikeutta lisäämällä on lisärakentaminen mahdollistunut. Pientalojen lisäksi on rakennettu rivi- ja kerrostaloja, ensimmäiset 1970-luvulla. Viljelysmaat ja omenapuutarhat ovat hävinneet. Pusikot ja ryteiköt ovat, ainakin kartalla, muuttuneet puistoiksi.
Lippajärvellä on useita yksittäisiä luontokohteita:
* noin 200-vuotias ja 32m korkea [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Espoon_luonto/Espoon_luontokohteet/98_Traskandan_jalopuumetsikko_99_Traskan(12477) Träskändan metsälehmus] Träskändan luonnonsuojelualueella Glimsinjoen varrella
* noin 22m korkea ja ympärysmitaltaan 1,8 -metrinen luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Espoon_luonto/Espoon_luontokohteet/98_Traskandan_jalopuumetsikko_99_Traskan(12477) Heiniemen lehmus] Heiniemessä
* noin 200-vuotias, yli 20m korkea ja ympärysmitaltaan noin 3,6 -metrinen luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Espoon_luonto/Espoon_luontokohteet/914_Heiniemen_tammi_915_Vilniementien_ma(12481) Heiniemen tammi] Heiniemessä
* noin 250-vuotias, 25 metriä korkea ja ympärysmitaltaan 2,4 -metrinen luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Espoon_luonto/Espoon_luontokohteet/914_Heiniemen_tammi_915_Vilniementien_ma(12481) Vilniementien mänty] Vilniemessä
 
== Tilastotietoa ==
10 638

muokkausta