Avaa päävalikko

Muutokset

1 522 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
tiivistystä +epäolennaista pois +kh
Suomessa kaupungilla tarkoitetaan perinteisesti [[Kaupunki (kuntamuoto)|kaupunkinimitystä]] käyttävää [[kunta]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365#L1P5 | Nimeke = Kuntalaki 5 § | Tekijä = | Ajankohta = 17.3.1995/365 | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 11.4.2013 }}</ref> Kaupunki voi tarkoittaa myös tällaisen kunnan [[kaupunkialue|kaupunkialuetta]].<ref name="alueluokat">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=135796&lan=fi | Nimeke = Alueluokkakuvaukset | Selite= sivu 2 | Tekijä = Suomen ympäristökeskus | Ajankohta = | Julkaisu = Aluetypologia – kaupungin ja maaseudun paikkatietopohjainen rajaus | Viitattu = }}</ref>
 
[[Suomen ympäristökeskus|Suomen ympäristökeskuksen]] vuosina 2011–2012 kehittämässä uudessa [[Paikkatieto|paikkatietopohjaisessapaikkatieto]]pohjaisessa alueluokituksessa, jonka tarkoituksena on kehittää kaupunkien ja maaseudun välistä aluerajausta,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=409543&lan=FI | Nimeke = Aluetypologia – kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen aluerajaus, alueluokituksen kommentointi | Tekijä = Suomen ympäristökeskus | Ajankohta = 30.5.2012 | Julkaisija = www.ymparisto.fi | Viitattu = 16.4.2013 }}</ref> kaupungeiksi määritellään ne [[taajama]]t, joissa asukasmäärä on suurempi kuin 15&nbsp;000. TällaistenTällaisia taajamien lukumäärätaajamia on Suomessa 38, ja näistä muodostettuja kaupunkiseutuja on 34 kappaletta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=135819&lan=fi | Nimeke = Kaupungin–maaseudun aluetypologian muodostamisperiaatteet – tekninen menetelmäkuvaus | Tekijä = Suomen ympäristökeskus | Selite = sivu 8 | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus | Viitattu = 16.4.2013}}</ref> Tämän luokituksen mukaan joillakin suurilla kunnilla ei ole omaa keskustaajamakeskustaajamaa: esimerkiksi [[Espoo]] ja [[Vantaa]] lasketaan tilastollisesti osaksi [[Helsingin keskustaajama]]a.<ref>[http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=160_vaerak_tau_340_fi&ti=Taajamat+v%E4kiluvun+ja+v%E4est%F6ntiheyden+mukaan+31%2E12%2E2011&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011]</ref> Kaupungiksi ei luokitella myöskään ison kaupunkiseudun selvästi pienempää erillistä lähitaajamaa kuten esimerkiksi [[Kirkkonummi|Kirkkonummea]].<ref name="alueluokat" /> Alle 15&nbsp;000 asukkaan kaupunkimaiset taajamat, joiden ympärille ei muodostu omaa [[kaupunkiseutu]]a, luokitellaan pikkukaupungeiksi.
 
====Suomen kaupungistumisen historia====
Suomessa kaupunkikulttuuri on suhteellisen nuorta. Lisäksi useimmat Suomen kaupungit ovat kansainvälisessä vertailussa pieniä ja arkkitehtuuriltaan askeettisia.<ref>Janne Haikari: Kypärämäki ja sen väki</ref>
 
Keskiajalla Suomessa oli vain kuusi kaupunkia, ja kaikki ne olivat rannikolla: [[Turku]], [[Viipuri]], [[Rauma]], [[Naantali]], [[Ulvila]] ja [[Porvoo]]. Ne olivat ennen muuta kauppakaupunkeja. Ne kävivät kauppaa enimmäkseen [[hansa]]kaupunkien kanssa, ja niissä pidettiin suuria markkinoita. Kaupunkien hallintoa johtivat pormestari ja raati, sittemmin pormestari ja maistraatti.
 
1350-luvulla Ruotsissa ja sen mukana Suomessa tuli voimaan kaupunkilaki. [[Helsinki]] perustettiin vuonna 1550 [[Tallinna]]n vastapainoksi. Valtakunnan kaupungit jaettiin maa- ja tapulikaupunkeihin. Viimeksi mainituillaTapulikaupungeilla oli yksinoikeus käydä ulkomaankauppaa. Suomen kaupungeistaSuomessa tapulikaupunkeja olivat vain Turku, Helsinki ja Viipuri. Kaarle IX perusti [[OuluHelsinki]]n ja [[Vaasa]]n, Pietari Brahe peräti yhdeksän kaupunkia, joista viisi sisämaahan. Kustaa III perusti mm. [[Kuopio]]n ja [[Tampere]]enViipuri. Suomen kaupunkien menestystä haittasi se, että kauppa oli niin voimakkaasti keskitetty Tukholmaan[[Tukholma]]an.<ref>Otavan iso tietosanakirja, osa 4 vuodelta 1962, palsta 681</ref> Vuonna 1734 kaupunginlaki ja maanlaki yhdistettiin Ruotsin valtakunnan yleiseksi laiksi, mutta säilytettiin paljon hallinnollisia eroavaisuuksia kaupunkien ja maaseudun välillä<ref>Spectrum tietokeskus, osa 5 vuodelta 1977, s. 257</ref>.
 
Muureja Suomen kaupunkien ympärillä ei juuri ollut. Keskiajalla Suomen kaupungit kasvoivat katuverkoltaan epäsäännöllisesti. 1600-luvulta lähtien alettiin kaavoituksessa soveltaa [[ruutukaava]]a.<ref>Spectrum tietokeskus, osa 5 vuodelta 1977, s. 258</ref> Vuonna 1827 tapahtuneen [[Turun palo]]n jälkeen Turku sai ruutukaavan, jossa oli siihenastista leveämmät kadut ja muutenkin paloturvallisuusseikat otettu entistä paremmin huomioon. Tämän kaavan esikuvan mukaisia kaavoja laadittiin 1800-luvulla uusiin kaupunkeihin kuten [[Jyväskylä]]än ja [[Mikkeli]]in.<ref>Jussi Jäppinen: Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin?</ref>
 
Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki vuonna 1812. Suomen kaupunkiväestön osuus maan koko väestöstä alkoi kasvaa nopeasti 1880-luvulla. Teollistumisen edistyminen sai Helsingin erottumaan entistä selvemmin muista Suomen kaupungeista, ja Turku, [[Tampere]] ja Viipuri muodostivat toisen ryhmän. Kaupunkien ympärille syntyi 1800-luvulla paljon esikaupunkiasutusta, mikä aiheutti ongelmia, sillä pitäjien ja sittemmin maalaiskuntien oli vaikea huolehtia kaupunkimaisista alueista ja esikaupunkien liittäminen kaupunkeihin oli vaikeaa, koska kaupungin piti omistaa koko maa-alansa. Vuonna 1925 uuden lain myötä esikaupunkien liittäminen kaupunkeihin helpottui.<ref>Otavan iso tietosanakirja, osa 4 vuodelta 1962, palsta 681</ref>
 
===Muualla Euroopassa===
32 508

muokkausta