Ero sivun ”Kalkoliittinen kausi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) |
p siistiminen, typos fixed: eaa → eaa. (3) using AWB |
||
Rivi 12:
* 3200 eaa. ensimmäinen muottiin valettu kupari Mesopotamiassa ja pian myös Turkissa
* 3000-2500 eaa. (pronssikaudella) [[vahavalu]]menetelmä ("kadonneen vahan" menetelmä; engl. lost wax, ransk. à cire perdue)
Kuparikausi, kivi-kuparikausi tai kalkoliittinen kausi (khalkoliittinen kausi, kreikan χαλκος ''chalcos'', kupari, λίθος ''lithos'', kivi) oli noin 5000/4500-3500 eaa., jos ei lasketa mukaan varhaisinta kylmänä taottua luonnonkuparia jotka osattiin käsitellä ehkä jo 8000 eaa. (haarukassa 9500-6000 eaa.). Kuparin lisäksi osattiin varhain käsitellä muitakin metalleja, muun muassa lyijyä. Kuparin sulatus alkoi, kun huomattiin, että kupari sulaa savenpolttouunissa. Noin 5000 eaa. [[keramiikka]] olikin laajalle levinnyt Lähi-idässä. Kuparikaudella tapahtui monilla alueilla pronssikautta enteilevää kehitystä. Kuparikaudella yhteisöt alkoivat kerrostua (ylimystön synty, joskin on epäilty, että jonkinlainen johtoporras ihmisyhteisöissä olisi vielä vanhempaa perua) ja hautausmaita ilmestyi asuinalueiden ulkopuolelle. Lähi-idässä kuparikaudella tapahtui kehitystä kohti sivilisaatiota: yhteisöjen väkiluku kasvoi ja syntyi melko suuria kyliä. Kalkoliittinen kausi luetaan joskus kivikauteen, joskus metallikauteen. Siksi sitä sanotaan toisinaan kivi-kuparikaudeksi eli eneoliittiseksi kaudeksi. Kaudella osattiin melko yleisesti viljellä maata. Kuparin käytön kehitys oli hidasta ja vei tuhansia vuosia. Aluksi kuparia ei osattu käsitellä taitavasti. [[Pronssikausi]] alkoi, kun kupariin opittiin sekoittamaan [[tina]]a.
Rivi 31 ⟶ 29:
Euroopassa kuparia alettiin käyttää noin 4000 eaa. Balkanin niemimaalla ja muualla Kaakkois-Euroopassa.
<!--
Kupari keksitty itsenäisesti Kaakkois-Euroopassa 7000-6000 eaa.
Iranin kuparikeskus Kaspianmeren eteläpuolella Keski-Iranissa sijaitsevat Ghale Ghar ja Mazaryeh.
Kuparia työstettiin Bulgariassa ja Romaniassa jo 5000-4000 eaa.
Keski-Euroopan kuparikeskus 2000-500 eaa. Mittelberg (Keski-Alppien pohjoispuolella).
Rio Tinto Etelä-Espanjassa 4000-3000 eaa, joka kupari- ja tina-aluetta.
Tinaa Kaspianmerestä hieman kaakkoon 6000 -5000 eaa. Shahrudin seudulla.
Itävallan kuparikaivokset 1500-800 eaa.: Mittelbergin alue tuotti vuoteen 800 eaa. mennessä noin 13000 tonnia kuparia.
Euroopan varhaisin rautakeskus Keski- ja Itä-Turkki 1500-1000 eaa. ja Kreikka 1000-500 eaa.
-->
Rivi 58 ⟶ 56:
:Pääartikkeli: ''[[Kuparikautinen Eurooppa]]''
Eurooppaan syntyi noin 4500 eaa. kaksi varhaista kuparintyöstöaluetta, joista toinen oli Balkanin niemimaalla ja toinen Iberian niemimaalla. Näiltä alueilta nimittäin saatiin tietyistä paikoista vuorilta kuparia. Iberian keskus oli Etelä-Espanjassa. Balkanin kuparialue oli suunnilleen nykyisissä Romaniassa, Bulgariassa ja Serbiassa ja lähialueilla. Metallia työstettiin varhain myös Italian keskiosissa. Balkanilla kuparia taottiin jo noin 5000 eaa.<ref>Past Worlds, sivu 110</ref>. Balkanin Tonavan laaksoon ja Ukrainaankin levinnyt kuparikulttuuri kehittyi hyvin pitkälle, mikä näkyi mm [[Vincan kulttuuri]]n Varnassa. Balkanin kuparikautisen kulttuurin ihmiset asuivat puusta ja kaisloista tehdyissä, savella huolellisesti vuoratuissa, seiniltään maalatuissa harjakattoisissa taloissa, joissa oli pyöreät ikkunat.
Koillis-Bulgariasta kaivettu kuparikautinen Polyanitsan kylä oli linnoitettu ja tiiviisti rakennettu.
Maanviljely levisi noin 4500-3500 eaa. Pohjois-Saksaan ja Etelä-Skandinaviaan, esimerkiksi Lounais-Suomeen<ref name="eurojuuret">Kalevi Wiik, Eurooppalaisten juuret,, kartta 50, sivu 107</ref>.
Hevonen ja pyörä levisivät suureen osaan Eurooppaan joskus 2800-2500 eaa. Indoeurooppalaisten vaellus Itä-Eurooppaan alkoi viimeistään 3600-2700 eaa. tapahtuneesta [[Sredni Stogin kulttuuri]]n leviämisestä<ref>eurojuuret, sivu 11</ref>.
== Kalkoliittisen kauden kirjava nimistö ==
| |||