Versio 27. maaliskuuta 2015 kello 03.10 muokkaa Paju (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 94 697 muokkausta p →‎Aiheesta muualla: f ← Vanhempi muutos		Versio 4. syyskuuta 2015 kello 21.24 muokkaa kumoa SeeggeAWBBot (keskustelu \| muokkaukset) 10 638 muokkausta p siistiminen, typos fixed: kehoit → kehot, mm mittais → mm:n mittais using AWB Uudempi muutos →
Rivi 5: Kynttilät olivat yleisiä valonlähteitä ennen kotien sähköistämistä ja öljylamppuja. Paikallisista olosuhteista johtuen kynttilät olivat yleisempiä Pohjois-Euroopassa ja oliiviöljylamput yleisempiä [[Välimeri\|Välimeren]] maissa. Nykyään kynttilöitä käytetään lähinnä tunnelman luojana, joissakin uskonnollisissa perinnetilaisuuksissa sekä varavalaistuksena sähkökatkon varalle. Kynttilää (ns. normaalikynttilää) on käytetty [[valovoima]]n mittana<ref name="EB"/>, ja nykyään käytössä oleva yksikkö [[kandela]] vastaa suurin piirtein tavallista kynttilää. <ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.eluova.fi/index.php?id=1081 \| Nimeke = Joulukalenterin 8. luukku: Kynttilä ja mittayksikkö \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisija = Luova \| Viitattu =17.10.2013 }}</ref> Kynttilän tuottama [[valovirta]] on suuruusluokkaa 10 [[luumen]]ia, joka vastaa osapuilleen 1 W:n [[hehkulamppu\|hehkulampun]] valovirtaa. Turvallisuus- ja mukavuussyistä nykyisin käytetään paljon sähkökynttilöitä, joissa [[liekki]] on korvattu [[LED]]illä tai [[Hehkulamppu\|hehkulampulla]]. Viime aikoina ovat alkaneet yleistyä myös paristokäyttöiset [[LED]]-kynttilät. ==Materiaalit ja fysikaaliset ominaisuudet== Rivi 13: Kynttilän liekki syttyy, kun tulitikun liekki kuumentaa sydänlangassa pienen määrän kynttilävahaa höyryksi, joka reagoi ilmassa olevan hapen kanssa muodostaen kynttilän liekin. Syttynyt liekki sulattaa lisää vahaa ja se nousee kapillaarivoiman ansiosta sydänlankaa pitkin höyrystyen ja näin ruokkien liekkiä.<ref name="EB"/> Siten kynttilä jatkaa palamistaan pienellä liekillä niin kauan kuin vahaa riittää. Liekin koko riippuu sydänlangan ominaisuuksista, erityisesti sen paksuudesta. Sydänlangan yläpää palaa itsekin, jolloin lanka lyhenee itsestään samaa tahtia kynttilän kanssa. Joitakin sydänlankoja on kuitenkin leikattava lyhemmiksi, noin 7  mm:n mittaisiksi, jotta vältytään liian suurelta liekiltä ja savuttamiselta. Kynttilän liekissä on useita erivärisiä alueita. Sinertävillä alueilla kynttilävahassa oleva [[vety]] erottuu ja palaa muodostaen [[vesihöyry]]ä. Kirkkaammalla keltaisella alueella vahassa oleva [[hiili]] hapettuu [[hiilidioksidi]]ksi. Samalla syntyy pieniä kuumia [[noki]]hiukkasia, joista keltainen väri johtuu. Lämpötilaerot liekin eri osissa ovat hyvin suuret. Sinertävillä vedyn palamisalueilla liekin alaosissa lämpötila on jopa 1400  °C, kun se liekissä keskimäärin on noin 1000  °C. <ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.candles.org/candlescience.html \| Nimeke = The Colors of a Candle Flame \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisija = Candles.org \| Viitattu =16.10.2013 }}</ref> Kynttilän liekin koko, ja sen antaman valotehon ja lämpötehon määrä riippuu ennen kaikkea sydänlangasta. Tyypillisesti kynttilä tuottaa noin 13 luumenia näkyvää valoa ja 40 wattia lämpöä. Vertailuna 40 watin hehkulamppu tuottaa noin 500 luumenin valotehon. [[Valovoima]]n yksikkö [[kandela]] perustui ennen tietyllä tavalla valmistettuun standardikynttilään. Nykyisin kandela on määritelty täsmällisemmin, mutta edelleen kynttilän valovoima on noin yksi kandela. Rivi 23: [[File:CandleholderFinland.jpg\|thumb\|Kynttilöitä poltetaan hyvin usein kirkoissa. Kuvassa ristiaiheinen kynttilänjalka joka on paloturvallisempi kuin avoimesti palaava kynttilä]] Kynttilöistä syttyy Suomessa vuosittain noin 500 tulipaloa<ref> [http://yle.fi/uutiset/kynttilat_ovat_yksi_yleisimmista_tulipalojen_aiheuttajista/5666974 Kynttilät] Yle</ref>. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin ilotulitteiden aiheuttamat noin 250 tulipaloa vuosittain. Yleinen syttymistapa on kynttilän loppuun palamisen tai kaatumisen seurauksena tapahtuva alustan tai ympäröivien materiaalien syttyminen. Palotapauksissa kynttilöitä on jätetty palamaan ilman valvontaa yön läpi ja jopa poistuttaessa asunnosta. Kynttilät on sijoitettu ulkotiloissa liian lähelle seinää (ulkotulet) tai sisätiloissa liian lähelle palavia materiaaleja, usein lähelle ikkunaverhoja. Osassa paloista kynttilät ovat olleet palavalla alustalla, kuten puu- tai muovipöydällä. Kuvattuja riskitekijöitä on syytä välttää kynttilöitä poltettaessa. Kynttilän polttaminen synnyttää ilmaan erittäin suuren määrän erittäin pienikokoisia pienhiukkasia.<ref name="Chem-comp2009">{{Verkkoviite \| osoite =http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0021850208001894\| nimeke =Chemical composition and mass emission factors of candle smoke particles\| tekijä =Joakim Pagelsa, Aneta Wierzbickaa, Erik Nilssona, Christina Isaxona, Andreas Dahla, Anders Gudmundssona, Erik Swietlickib, Mats Bohgarda\| tiedostomuoto = \| selite = \| julkaisu =Journal of Aerosol Science, vol. 40, nro 3, sivut 193–208\| ajankohta = Maaliskuu 2009\| julkaisupaikka = \| julkaisija = \| viitattu =26.3.2015 \| kieli = }}</ref> Näiden hiukkasten terveysvaikutuksista keskustellaan vilkkaasti. Kynttilöiden terveyshaittaa on verrattu tutkimuksissa esimerkiksi tupakansavun haitallisiin terveysvaikutuksiin.<ref name="Yle-passiivinen">{{Verkkoviite \| osoite =http://yle.fi/uutiset/kynttiloiden_polttaminen_vastaa_passiivista_tupakointia/7693405\| nimeke =Kynttilöiden polttaminen vastaa passiivista tupakointia\| ajankohta = 17.12.2014 \| julkaisija = Yleisradio, yle.fi\| viitattu =26.3.2015}}</ref><ref name="MTV2013">{{Verkkoviite \| osoite =http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/kynttilan-polttaminen-voi-olla-keholle-yhta-rasittavaa-kuin-tupakointi/3200946\| nimeke =Kynttilän polttaminen voi olla keholle yhtä rasittavaa kuin tupakointi\| ajankohta = 7.10.2013 \| julkaisija = mtv.fi\| viitattu =26.3.2015}}</ref> Tutkittavana ovat olleet esimerkiksi jumalanpalveluksissa poltettujen kynttilöiden <ref name="Church-services">{{Verkkoviite \| osoite =http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160412011001954\| nimeke =Combustion particles emitted during church services: Implications for human respiratory health\| tekijä = Hsiao-Chi Chuang, Tim Jones, Kelly BéruBé\| tiedostomuoto = \| selite = \| julkaisu = Environment International, Vol. 40, sivut 137–142 \| ajankohta = Huhtikuu 2012\| julkaisupaikka = \| julkaisija = \| viitattu =26.3.2015 \| kieli = }}</ref> tai kotona poltettujen kynttilöiden vaikutukset hengitysteiden sairauksiin.<ref name="Respitory">{{Verkkoviite \| osoite =http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1440-1843.2010.01758.x/abstract\| nimeke =Indoor exposure to environmental cigarette smoke, but not other inhaled particulates associates with respiratory symptoms and diminished lung function in adults\| tekijä = \| tiedostomuoto = \| selite = Artikkelin abstrakti \| julkaisu =Respirology, Vol. 15, nro 6, sivut 993–1000 \| ajankohta = Elokuu 2010 \| julkaisupaikka = \| julkaisija = \| viitattu =26.3.2015 \| kieli = }}</ref><ref name="BBC-cancer">{{Verkkoviite \| osoite =http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/8211543.stm\| nimeke =Candle use linked to cancer risk\| ajankohta = 2009\| julkaisija = BBC,bbc.co.uk \| viitattu =26.3.2015\|kieli= {{en}}}}</ref> Myös postitiivisista terveysvaikutuksista on raportoitu.<ref name="DailyMail-heart">{{Verkkoviite \| osoite =http://www.dailymail.co.uk/health/article-2568578/Candlelit-dinners-really-good-heart-Breathing-candle-smoke-causes-positive-changes-cardiac-rhythm.html\| nimeke =Candlelit dinners really could be good for the heart: Breathing in smoke 'causes positive changes in cardiac rhythm' \| ajankohta = 2009\| julkaisija = dailymail.co.uk \| viitattu =26.3.2015\|kieli= {{en}}}}</ref> Yleisesti on uskottu, että mehiläisvahasta ja kasviöljyperäisistä vahoista valmistetut kynttilät palavat puhtaammin kuin öljyperäisestä parafiinistä valmistetut kynttilät. Tavallisten parafiinipohjaisten kynttilöiden poltosta on raportoitu syntyvän myrkyllisiä kemiallisia yhdisteitä kuten tolueenia ja bentseeniä. Parafiinikynttilässä palamislämpötila jäi tutkimuksen mukaan liian alhaiseksi, että parafiinin raskaat molekyylit palaisivat täydellisesti. <ref name="CNN2009">{{Verkkoviite \| osoite =http://edition.cnn.com/2009/HEALTH/08/21/candles.air.pollution/\| nimeke =Study: Some types of candles may pollute indoor air\| ajankohta = 21.8.2009\| julkaisija = cnn.com\| viitattu =27.3.2015\|kieli= {{en}}}}</ref><ref>[http://www.independent.co.uk/life-style/health-and-families/health-news/cancer-warning-over-paraffinbased-candles-1774322.html Cancer warning over paraffin-based candles] 19.8.2009, independent.co.uk, {{en}}</ref> Sydänlangan laatu ja mahdolliset hajusteet ja väriaineet, sekä palamisympäristö vaikuttavat perusmateriaalin ohella kynttilästä aiheutuviin epäpuhtauksiin. Puhtaimmalla liekillä palaa hajustamaton, värjäämätön ja hyvälaatuisella sydänlangalla varustettu kynttilä. Lepattava liekki yleensä myös savuttaa (nokeaa) näkyvästikin. Lepatus voi johtua vetoisasta ympäristöstä. Se voi johtua myös liian pitkästä sydänlangasta. Jos liekki lepattaa jatkuvasti, voi sydämen lyhentäminen noin 7  mm pitkäksi auttaa.{{lähde}} Kynttilän sydämen juurella oleva kuuma vaha voi roiskua palavaa kynttilää siirrettäessä tai sitä sammutettaessa puhaltamalla. Vahan fysikaalisista ominaisuuksista johtuu, että se jähmettyy hyvin nopeasti ihon pinnalla ja eristää sen jälkeen kuumuutta ja suojaa ihoa palamiselta. Siksi vaharoiskeet eivät yleensä aiheuta hoitoa vaativia palovammoja. Kuitenkin palavaa kynttilää on syytä käsitellä varovasti. Kynttilän sammuttamiseen suositellaan käytettävän erityistä sammutinta, jolla liekki tukahdutetaan. Puhaltamalla sammutettaessa on vältettävä voimakasta puhallusta sulaa vahaa kohti. Hyvä tapa on puhaltaa sivulta kohti liekkiä pitäen samalla kämmentä liekin vastapuolella. Kynttilävahojen sulamislämpötila vaihtelee eri laaduilla 44  °C:sta aina 72  °C:een. Yleisimmin se on 50–60  °C. Siksi kynttilä voi sulaa esimerkiksi takan reunuksella tai saunassa. Auringon paisteessa esimerkiksi ikkunalaudalla se voi pehmetä ja muuttaa muotoaan. Kynttilätahrat poistetaan parhaiten lämmittämällä sitä esimerkiksi talouspaperin läpi silitysraudalla miedolla lämmöllä. Tällöin sulava vaha imeytyy paperiin.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.martat.fi/kodinhoito/tahranpoisto/tekstiilit/ \| Nimeke = Tahranpoisto: Steariini \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisija = Martat \| Viitattu =16.10.2013 }}</ref> Lopun voi pestä pois tekstiilin hoito-ohjeen mukaan esimerkiksi 60 asteen lämpötilassa. Kylmään veteen kynttilävahat eivät liukene. Rivi 49: == Kynttilät rituaaleissa == [[Kuva:Birthday cake.jpg\|thumb\|Kynttilöitä syntymäpäiväkakussa.]] Kynttilät liittyvät muun muassa [[kristinusko\|kristilliseen]] ja [[juutalaisuus\|juutalaiseen]] juhlaperinteeseen, jossa ne usein ovat Kristuksen vertauskuva maailman valona. Lisäksi palava kynttilä on uskon ja rukouksen vertauskuva.<ref name="symbolikirja">{{Kirjaviite \| Tekijä = Biederman, Hans (toim. Pentti Lempiäinen) \| Nimeke = Suuri symbolikirja \| Vuosi = 1993 \| Luku = \| Sivu = 170 \| Selite = \| Julkaisupaikka = Juva \| Julkaisija = WSOY \| Tunniste = ISBN 951-0-18537-X \| www = \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = 22.10.2014 \| Kieli = }}</ref> Suomalaiset luterilaiset lapset saavat [[kaste]]essa usein [[kastekynttilä]]n, jota poltetaan hiukan aina jokaisena kastepäivänä.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://evl.fi/evlfi.nsf/Documents/D932C4B185620B72C225702200405E36?openDocument&lang=FI \| Nimeke = Symboliikka kasteessa \| Ajankohta = \| Julkaisija = Ev lut kirkko\| Viitattu = 17.10.2013 }}</ref> Kastekynttilä sisältää ~~kehoituksen~~kehotuksen "vaeltaa valkeudessa", elää Raamatun opetusten mukaisesti ja todistaa Kristuksesta. Kirkoissa pääsiäisaikaan ja hautajaisissa käytetyt kynttilät kuvaavat elämää, kuolemattomuutta ja ylösnousemusta.<ref name="symbolikirja" /> Lisäksi kynttilä kuuluu [[adventti]]aikaan ja [[joulu]]un. Juutalaisuuden yksi symboli on seitsenhaarainen [[kynttelikkö]] eli [[menorah]] ja [[hanukka]]-juhlan kynttilät sijoitetaan yhdeksänhaaraiseen kynttelikköön.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://koulut.tampere.fi/ristinarkku/uskontonettiet/yrauskohtml/uskonnot/juutal/juutal.html \| Nimeke =Olen juutalainen \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisija = Tampereen koulut \| Viitattu =17.10.2013 }}</ref><ref name="symbolikirja" /> Ortodoksisessa kirkossa tuohukset ovat tärkeitä.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.ort.fi/kirkkotutuksi/ortodoksinen-elaemaentapa \| Nimeke = Ortodoksinen elämäntapa \| Ajankohta = \| Julkaisija =Ortodoksinen kirkko \| Viitattu =17.10.2013 }}</ref> == Erilaisia kynttilöitä ==

Ero sivun ”Kynttilä” versioiden välillä