Ero sivun ”Naantalin luostari” versioiden välillä

28 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
p
→‎Historia: siistiminen, typos fixed: jommalla kummalla → jommallakummalla using AWB
(typo)
p (→‎Historia: siistiminen, typos fixed: jommalla kummalla → jommallakummalla using AWB)
Tarkka jäsenmäärä tunnetaan vain vuodelta 1487; tuolloin luostarissa asui 54 sisarta ja kahdeksan pappisveljeä. Lisäksi oli kaksi diakoniveljeä ja kuusi maallikkoveljeä. Luostariyhteisön kukoistusaikaa kesti 1490-luvun alkuun saakka. Vuoden 1495 ruttoepidemia oli ankara: luostarin ulkopuolella sijainneessa kartanossa, joka ilmeisesti toimi sairaalana, kuoli noin 50 henkeä. Epidemia ei levinnyt tuolloin luostariin, mutta vuoden 1508 ruton aikana kuoli 36 luostarin asukasta.<ref>Hiekkanen 2007, s. 108.</ref>
 
[[reformaatio|ReformaationReformaatio]]n myötä luostari ei saanut enää ottaa uusia [[noviisi|noviiseja]].<ref>Nyman (1997)2009, s. 199.</ref> Luostarin toiminta alkoi näivettyä. Viimeiset [[reformaatio|reformaation]]n jälkeiset vuosikymmenet olivat kovaa aikaa. [[Rälssi]]n edustajat ottivat haltuunsa jo ennen vuotta [[1533]] yli 40 luostarille kuulunutta maatilaa. Vuonna 1554 [[Mikael Agricola]] määräsi, ettei luostarissa enää saanut lukea [[Pyhä Birgitta|Pyhän Birgitan]] ilmestyksiä. Messun sai pitää ainoastaan jommalla kummallajommallakummalla kansankielellä, ja silloinkin vain kun ehtoollisella oli kävijöitä.
 
Luostarin viimeinen abbedissa Birgitta Knutintytär Kurck kuoli vuonna [[1577]]. Tämän jälkeen luostari koki vielä lyhyen kukoistuskauden [[Juhana III]]:n kaudella. Kuningas suosi katolisuutta puolisonsa, ankaran roomalaiskatolisen [[Katarina Jagellonica]]n tähden.
 
Kuitenkin toiminta hiljeni nunnien ikääntyessä, ja luostari muuttui hiljalleen iäkkäiden, turvattomien naisten suojapaikaksi, kunnes viimeinen nunna Elina Knutintytär kuoli vuonna 1591.<ref>Hiekkanen 2007, s. 108-109.</ref>
10 638

muokkausta