Ero sivun ”Ruukki (varhainen teollisuusalue)” versioiden välillä

'''Ruukki''' tarkoittaa historiallista teollisen metallintuotannon yksikköä [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]], etenkin [[Ruotsi]]ssa, [[Norja]]ssa ja [[Suomi|Suomessa]].<ref name="ruukit">[http://www.antskog.fi/ruukit.pdf ''Suomen vuoritoimi ja metalliruukit'', Erkki Härö 1997–2005]</ref> Ruukkien ympärille kehittyi kokonaisia kyläyhteisöjä. Nykyäänkin tunnettuja, kunnostettuja ruukkialueita Suomessa ovat mm. [[Noormarkun ruukki]] sekä [[Pohja|Pohjassa]]ssa sijaitsevat [[Fiskarsin ruukki|Fiskarsin]], [[Antskogin ruukki|Antskogin]] ja [[Pinjainen|Billnäsin]] ruukit.

Suomen teollinen kehitys alkoi rautaruukeista, joista ensimmäisiä perustettiin jo 1600-luvulla. Suomalaisten rautaruukkien [[masuuni|masuunit]]t käyttivät [[järvimalmi|järvimalmia]]a pitkälle 1800-luvun lopulle, kunnes rautakaivosten rautamalmi syrjäytti sen raudan raaka-aineena.

Ensimmäiset ruukkialueet muodostuivat Suomeen jo Ruotsin vallan aikana 1500-luvulla.<ref name="ruukit"/> [[Rauta|Raudan-]] ja [[Kupari|kuparinkupari]]n lisäksi ruukeissa valmistettiin mm. erilaisia metallituotteita. [[Geologian tutkimuskeskus|Geologian tutkimuskeskuksen]] sivuilla olevasta [http://www.gsf.fi/aineistot/kaivosteollisuus/2.%20Kaivokset/21.%20TIFkuvat/Ruukit kartasta] voi nähdä kaikkien Suomessa sijainneiden ruukkien sijainnit.

Ruukit olivat lähes omavaraisia ja niillä oli tyypillisesti mm. oma kirkko, koulu ja lääkäri. Ruukit olivat ikään kuin valtioita valtion sisällä ja niiden [[Yhteiskunta|yhteiskuntamalliyhteiskunta]]malli oli hyvin hierarkkinen.

Ruukinisäntä, eli ruukinpatruuna oli arvojärjestyksessä ensimmäinen ja mestarit toimivat esimiehinä. Heidän jälkeensä tulivat ammattimiehet ja muut ruukin työntekijät. Ammatti opittiin [[oppipoika]]–[[kisälli]]–[[mestari]]-järjestelmän mukaisesti.

Suomessa on ollut ainakin 134 ruukkia.<ref>Ruukit. Geologian tutkimuskeskus. http://www.gtk.fi/aineistot/kaivosteollisuus/RUUKIT.htm</ref>

Useimmat ruukki-alueista ovat hävinneet lähes jäljettömiin, mutta joissakin on [[Käsityöläinen|käsityöläistoimintaa]] vielä tänä päivänänykyään. Ruukkeja on [[Restaurointi|restauroitu]] [[Museovirasto|museovirastonmuseovirasto]]n johdolla. Kunnostettujen ruukkien alueella voi tutustua entisaikojen ruukkilaisten elämään ja työhön.

Tunnettuja ruukkeja, joita on restauroitu museoviraston johdolla, ovat esimerkiksi Ahlströmin ruukit Noormarkussa ja Kauttualla, [[Leineperi|Leineperin ruukki]] [[Kullaa|Kullaan]]n [[Kunta|kunnassa]], [[Möhkö|Möhkön]]n ruukki [[Ilomantsi|Ilomantsissa]]ssa, sekä [[Ruotsinpyhtää|Ruotsinpyhtäällä]]llä sijaitseva Strömforsin ruukki.<ref name="ruukit"/> Muita tunnettuja ruukkeja ovat esim. [[Billnäs|Billnäsin]]in, [[Fiskarsin ruukki|Fiskarsin]], [[Haapakosken ruukki|Haapakosken]], [[Kurimon ruukki|Kurimon]] ja [[Ämmän ruukki|Ämmän]] ruukit.