Wikipedia

Ero sivun ”Tampella” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Envy (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
20 342 muokkausta
p lisätty luokka
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
10 638 muokkausta
siistiminen, typos fixed: renesanssi → renessanssi using AWB
Rivi 1:
[[Kuva:Tampella2.jpg|thumb|right|250px|Tampellan entinen tehdasalue sijaitsee [[Tammerkoski|Tammerkosken]] rannassa [[Tampere]]ella.]]
'''Oy Tampella Ab''' oli suomalainen, vuonna [[1856]] toimintansa aloittanut, metalli-, metsä- ja tekstiiliteollisuutta harjoittanut [[pörssiyhtiö]]. Yhtiö ajautui taloudellisiin vaikeuksiin 1980-luvun lopussa ja joutui silloisen rahoittajansa ja omistajansa [[Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki|Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin]] (SKOP) kanssa [[Suomen Pankki | Suomen Pankin]] haltuun vuonna [[1991]]. Sen jälkeen yhtiö pilkottiin ja myytiin osina. Yhtiön historia on merkittävä osa suomalaista teollisuushistoriaa. Nimi Tampella tuli Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiö-nimestä.
 
==Historia==
Rivi 9:
Vuonna [[1856]] varatuomari [[Adolf Törngren]] perusti pellavakehräämön ja -kutomon Tammerkosken rannalle. Laitos työllisti alusta lähtien satoja henkilöitä. Sen tavaramerkiksi muodostuivat damastiliinat, joiden suunnittelijoina oli suomalaisia taiteilijoita.
 
Vuonna [[1861]] Tampereen konepaja ja Tampereen pellavakehräämö yhdistettiin Tammerfors Linne- & Jern-Manufaktur Aktie-Bolag -nimiseksi yhtiöksi (vuodesta [[1938]] alkaen Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiö, sittemmin Oy Tampella Ab). Yhtiö menestyi aluksi huonosti ja sen omistajat tekivät vararikon. Yhtiön omaa selviytymistä pidetään sen hallituksen puheenjohtajaksi tulleen [[Alfred Kihlman]]in ansiona.
 
Tampereen konepajalla valmistettiin aluksi laivoja, [[puuhiomakone]]ita ja [[vesiturbiini|vesiturbiineja]] sekä vuodesta [[1900]] lähtien [[höyryveturi|höyryvetureita]].
Rivi 15:
Yhtiön kolmanneksi toimialaksi tuli [[metsäteollisuus]], kun Tampella perusti vuonna [[1872]] Tampereelle [[puuhiomo]]n ja osti vuonna [[1886]] [[Inkeroinen (Kouvola)|Inkeroisten]] puuhiomon. Inkeroisiin Tampella rakensi myöhemmin paperitehtaan, jota laajennettiin useaan otteeseen (nykyisiltä nimeltään [[Stora Enson Anjalankosken tehtaat|Anjalan paperitehdas]] ja Inkeroisten kartonkitehdas).
 
Tampella aloitti 1930-luvun alussa [[kranaatinheitin | kranaatinheittimien]] valmistuksen. [[Paperikone]]ita ja kallioporakoneita alettiin valmistaa 1950-luvun alussa.
 
Tekstiiliteollisuus laajeni vuonna [[1934]], kun Tampella osti vuonna [[1898]] perustetun Tampereen Puuvillatehdas Oy:n, jolla oli tehdas [[Tampere]]en [[Lapinniemi|Lapinniemessä]]. Koko Tampellan tekstiilituotanto siirrettiin Lapinniemeen vuonna [[1977]]. Tampellan tekstiilitehtaiden toiminta päättyi 1980-luvun puolivälissä.
Rivi 34:
Tampellan metsäteollisuus (Tampella Forest Oy) ja pakkausteollisuus (Tambox Europe Oy) myytiin [[1991]] [[Enso-Gutzeit Oy]]:lle
 
Vesiturbiinien valmistus (Oy Tamturbine Ab) ja kattiloiden valmistus (Tampella Power Oy) myytiin norjalaiselle [[Kvaerner]]ille vuonna [[1996]]. Yhdysvaltalainen [[General Electric]] osti Tamturbinen [[1999]] ja jatkoi toimintaa Tampereella nimellä GE Energy (Finland) Oy. Itävaltalainen Andritz osti vesiturbiiniliiketoiminnan GE:ltä ja nyt nimenä Andritz Hydro Oy. Tampella Power yhdistettiin Kvaernerin Pulping & Power -divisioonaan. Vuonna [[2006]] [[Metso (yritys) | Metso Oyj]] osti koko tämän divisioonan Kvaerneriltä, jolloin Tampellassa harjoitettu kattilavalmistus palasi takaisin suomalaisomistukseen.
 
Paperikoneiden valmistus (Tampella Papertech Oy) myytiin [[Valmet |Valmet Oy:lle]] vuonna [[1992]].
Rivi 45:
'''Laivojen''' valmistus alkoi [[1857]] ja päättyi [[1910]]. Ensimmäinen höyrylaiva rakennettiin talven 1857–58 aikana ja laskettiin vesille [[1859]]. Kaikkiaan Tampella rakensi noin 60 alusta.
 
Ensimmäinen '''puuhiomakoneen''' Tampella toimitti [[1869]] [[Fredrik Idestam]]in hiomolle [[Nokia (kaupunki)|Nokia]]lle. Puuhiomakoneet säilyivät Tampellan konepajan keskeisinä tuotteina hyvin pitkään; vielä 1960-luvulla Tampella oli maailman suurimpia puuhiomakoneiden valmistajia. Esimerkiksi historiallisesti arvokkaalla [[Vääräkosken kartonkitehdas| Vääräkosken kartonkitehtaalla]] Ähtärissä on 3 Tampellan 1940-luvulla valmistamaa kylmähiomakonetta.
 
'''Höyryvetureiden''' valmistus alkoi [[1898]], kun [[Valtionrautatiet]] tilasi yhtiöltä 40 veturia. Vuoteen [[1957]] mennessä, jolloin vetureiden tuotanto päättyi, Tampella oli valmistanut yli 900 veturia. Suurin Tampellan valmistama veturityyppi oli raskas tavarajunaveturi [[Tr1]], lempinimeltään Risto.
 
'''[[Höyrykattila | Höyrykattiloiden]]''' valmistus alkoi laivakattiloilla, sen jälkeen tehtiin veturikattiloita. Voimalaitoskattiloiden valmistus alkoi 1930-luvun alussa ulkomaisilla lisensseillä. Sellutehtaiden [[soodakattila|soodakattiloista]] tuli keskeinen tuote 1960-luvulta alkaen. Soodakattiloiden ohella Tampella valmisti sellutehtaiden talteenottolaitoksia.
 
Tampellan asetuotanto alkoi [[1932]] kevyiden 80  mm:n '''kranaatinheittimien''' valmistuksella ja sitä seurasi raskaiden kranaatinheittimien valmistus 1930-luvun lopusta alkaen. '''Tykkejä''' Tampella valmisti sotavuosina [[Bofors]]in lisenssillä (mallit [[37K/36]] ja [[105H/37]]). Ensimmäinen täysin suomalainen kenttätykki ([[122 K 60]]) valmistui [[1960]]. Tampellan 1980-luvulla valmistama [[kanuuna]] [[155 K 83]] on edelleen Suomen [[kenttätykistö]]n pääase.
 
Sota-aikana Tampellan aseosaston pääasiallinen työ oli omien ja sotasaaliina saatujen tykkien korjaus.
 
Vuosina [[1950]]–[[1974]] Tampellalla oli israelilaisten kanssa [[Soltam]]-niminen yhteisyritys aseiden valmistusta ja markkinointia varten.
 
'''Lentokonemoottoreita''' Tampella valmisti 1930-luvulta sotavuosien loppuun. Sota-aikana valmistusohjelmassa olivat myös '''lentopommit'''.
Rivi 74:
 
===Tampellan metsäteollisuus===
'''Tampella Forest''' valmisti paperia ja kartonkia [[Heinolan Flutingtehdas| Heinolan]] ja [[Inkeroisten kartonkitehdas|Inkeroisten kartonkitehtaalla]], [[Anjalan paperitehdas|Anjalan paperitehtaalla]] sekä sellua [[Tolkkisten sellutehdas|Tolkkisten sellutehtaalla.]] Tolkkisten tehdas muutettiin myöhemmin sahaksi. Lisäksi Tampellalla oli Barcelonassa vuosina 1969-1994 [[Tampella Española]]-niminen kartonkitehdas. Tehtaassa valmistettiin kartonkia yhdellä 4m leveällä kartonkikoneella. Metsäteollisuus myytiin Ensolle vuonna 1994.
 
==Tampereen vanha tehdasalue==
 
Pääosa Tampellan tehtaista toimi vuodesta 1844 aina 1990-luvulle saakka Tampereen keskustassa, [[Tammerkoski|Tammerkosken]] ylä­juoksun itä­rannalla sijainneella noin 25 hehtaarin laajuisella tontilla. Alueen ensimmäinen tehdas­rakennus oli vuonna 1844 rakennettu [[masuuni]].<ref name=rakper>{{verkkoviite | Osoite = http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/tammerkoski/ | Nimeke = Tammerkosken muutos ja rakennusperintö | Tekijä = Mikko Järvi | Julkaisija = Ympäristöministeriö ja Museovirasto | Viitattu = 23.8.2010}}</ref> Nykyään alue ei enää ole teollisuus­käytössä, mutta monet vanhoista rakennuksista ovat yhä jäljellä. Monia Tampellan rakennuksia suunnitteli arkkitehti [[Georg Schreck]]. Hänen käsialaansa on mm. kaunis uusrenesanssipalatsiuusrenessanssipalatsi Tampellan juhlatalo.
 
===Alueen nykytila ja suunnitelmat===
Rivi 108:
* [http://www.sandvik.com/sandvik/1181/Internet/FI02071.nsf/GenerateTopFrameset?ReadForm&menu=&view=http%3A//www.sandvik.com/sandvik/1181/Internet/FI02073.nsf/LookPortal/Portal2E5621E3C2ACE35FC2256CF30048B3AF&banner=/sandvik/1181/Internet/FI02071.nsf/LookupAdm/BannerForm%3FOpenDocument Tamrockin historiaa]
* [http://paperikone.blogspot.com/2011/07/inkeroisten-kartonkikone-1-suomen.html Inkeroisten kartonkitehdasmuseo]
 
 
[[Luokka:Entiset suomalaiset pörssiyhtiöt]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampella”