Versio 28. kesäkuuta 2015 kello 14.52 muokkaa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta p →‎Katajamäen ekoyhteisö: wl ← Vanhempi muutos		Versio 3. syyskuuta 2015 kello 19.46 muokkaa kumoa SeeggeAWBBot (keskustelu \| muokkaukset) 10 638 muokkausta siistiminen, typos fixed: olemassaolev → olemassa olev using AWB Uudempi muutos →
Rivi 3: [[Tiedosto:Dyssekilde3.jpg\|thumb\|300px\|Dyssekilden ekokylä Tanskassa]] '''Ekokylä''' on useimmiten [[pientalo~~\|pientaloista~~]]ista muodostuva kylämäinen asuntoryhmä, jossa asumiseen liittyy ekologisia tavoitteita. Usein asumiseen liittyy myös erilaisia sosiaalisia tavoitteita.<ref name="siipola194">Siipola (2000) s. 194–201 </ref> ==Ekokylän määritelmä== Rivi 11: # ''Tilakylä'': kylä elää symbioosissa elintarvikkeita tuottavan maatilan kanssa. # ''Ekokortteli'' kaupunkiympäristössä # ''Eri asteiset ekokylävaihtoehdot'' yllä mainittujen määritysten välimaastosta Kylät voidaan jaotella myös '''suhteessa ympäristöön''':<ref name="gunther"/> Rivi 22: ==Ekokylien kriteerejä== ===Boverket 1991=== Ruotsin rakennuslaitos [[Boverket]] tuotti ekokylän kriteeristön vuonna 1991. Määritelmän mukaan ekokylässä tulisi toteutua seuraavat seikat:<ref name="bo91"> Boverket 1991 </ref> * Tontilla voidaan harrastaa merkittävää omatarveviljelyä. * Ostoenergiasta riippumaton kylmätila ruokatarvikkeille. Rivi 37: ===Robert Gilman 1991=== Yhdysvaltalaisen fil. tri [[Robert Gilman]]in määritelmän mukaan:<ref name="gilman"> Gilman 1991 s. 2</ref> * Ekokyläyhteisö on riittävän pieni: teollistuneissa kulttuureissa alle sadan, vähemmän teollistuneissa kulttuureissa korkeintaan 500 hengen yhteisö. * Ekokylä sisältää kaikki elämisen perustoiminnot – asuminen, ruoan tuotanto, hyödykkeiden tuotanto, vapaa-aika, yhteiskuntaelämä ja kaupankäynti ovat kylässä tasapainoisesti edustettuina. Rivi 50: ====Paikan olosuhteet==== =====Yhdyskuntarakenne===== * Ekokylän tulee sijaita edullisesti ~~olemassaolevaan~~olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen nähden. * Liikkumiseen tulisi voida käyttää joukkoliikennettä. * Päivittäisten palvelujen (koulu, kauppa) on oltava kävely-/ pyörämatkan päässä. =====Maisema===== Rivi 124: === Keuruun ekokylä === Keuruun ekokylän eli ''Kivijärven vanhan tilan'' vanhimmat rakennukset ovat 1820-luvulta. Tilaan kuuluu useita suuria rakennuksia. Tila on toiminut aiemmin työsiirtolana ja pakolaisten vastaanottokeskuksena. Tilaa hallinnoi kaksi tahoa: ''Keuruun Ekokylä-yhdistys'' ja ''Keuruun Ekokylän [[osuuskunta]]''. Kaikilla asukkailla on oma asuntonsa. Lisäksi tilalla on yhteiskäytössä olevia tiloja, kuten ruokala ja kokoustila.<ref name="keuruu"> Keuruun Ekokylä (2007)</ref> Kylä pyrkii omavaraisuuteen ruoantuotannon ja energian suhteen. Tilalla viljellään maata [[luomu]]menetelmin, ja tuotetaan uusiutuvaa energiaa aurinkopaneeleilla, puuhakkeella ja pelleteillä. Tilalla pidetään myös hevosia. Kylään on ollut suunnitteilla oma koulu [[demokraattinen koulu\|demokraattisen koulun]] periaatteiden mukaan.<ref name="keuruu"/> Tilan asukkailta edellytetään osallistumista tilan yhteisiin töihin. Lisäksi heiltä peritään ruoan hinta ja normaali vuokra kiinteistöjen huolto- ja ylläpitokustannusten kattamiseksi. Monet asukkaista tekevät töitä kylän ulkopuolelle. Rivi 141: Katajamäen ekoyhteisö sijaitsee [[Mänttä-Vilppula]]n kunnan [[Elämänmäki\|Elämänmäellä]]. Katajamäen ekoyhteisö on noin seitsemän asukkaan vakituinen koti. Aiemmin Helsingissä toimineen parantolan siirsi Katajamäkeen suomalainen tohtori [[Edvard Wilhelm Lybeck]] vuonna 1905. Paikaksi etsittiin Elämänmäen ja Elämänjärven eli Elänteen vieressä oleva luonnonkauniilla paikalla sijaitseva ikimetsä, jonne parantola rakennettiin. Parantolassa mielisairaita hoidettiin luonnonmukaisilla hoitomenetelmillä kuten savusauna- ja yrttihoidoilla sekä värivalo- ja aurinkovalohoidoilla. Potilaat mm. menivät alastomina avoimille lavoille ottamaan ilmakylpyjä. Puihin tehtiin ilmalavoja eli "linnunpesiä". Näihin Lybeck sijoitti potilaita oleilemaan, nukkumaan ja jopa asumaankin. Elämänmäen parantolan toiminta loppui vuonna 1917 sisällissodan melskeissä. Tämän jälkeen rakennus on toiminut mm. vanhainkotina ja Helsingin kaupungin omistamana kesäsiirtolana.<ref>[http://www.texthouse.fi/laukkanen.html WSOY Ammattikirjauutiset 1/2002 - Maalaispojan matka WSOY:n aitiopaikalle]</ref> Talo jäi tyhjilleen, kun Helsingin kaupunki lakkautti 1990-luvun laman aikaan lähes kaikki kesäsiirtolansa. Nykyiset asukkaat vuokrasivat talon ensin vuonna 1993 itselleen ja lopulta vuonna 1998 tila hankittiin omaan käyttöön Helsingin kaupungin kieltäydyttyä vuokraamaan sitä edelleen. Laina otettiin yhdistyksen nimelle, jotta omistussuhteista ei aiheutuisi henkilöristiriitoja ja lainan myönsi Mikkelin osuuspankin alaisena toiminut ekopankki. Päärakennus paloi täysin vuoden 2010 lopussa. Rivi 151: Katajamäellä on viime vuosina järjestetty esimerkiksi [[Maan ystävät\|Maan ystävien]] kesäleirejä ja muitakin tapahtumia. <ref>[http://www.voima.fi/content/view/full/208 Kuusi päivää mullan vallassa]. Voima 6/2003 </ref> <ref>http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/12/tuli_tuhosi_kartanorakennuksen_mantta-vilppulassa_2255105.html</ref> Rivi 158: === Muita suomalaisia ekokyliä === * [[Vaasa]]n lähellä Mustasaaressa oleva ekokylä. Singsbyn ekokylä on kuuden talouden yhteisö Mustasaaren kunnassa noin ~~10km~~10 km Vaasasta. Seinien rakennusmateriaalina on käytetty mm. olkisavea ja useista taloista löytyy kuivakäymälä, josta saadaan raaka-ainetta kompostiin. Energian suhteen ei kylässä olla omavaraisia, mutta käytössä on esimerkiksi lämminvesivaraajaan kytkettyjä aurinkopaneeleja. Kylässä harjoitetaan pienimuotoista karjataloutta ja yrttipuutarhanhoitoa sekä saunomista. Heinäkuisin kylän pelto toimii Mätäs Soikoon -festivaalien tapahtumapaikkana. Kesän 2010 festivaaliteemana oli vanhojen esineiden kierrätys uusia käyttöaloja ideoimalla. * [[Ähtäri]]n ekokylä – [http://www.Gaija.org Gaija] * [[Viikki]]: ympäristönäkökohtia huomioiden rakennettu kaupunginosa Rivi 167: == Ekokyliä ulkomailla == [[Tiedosto:Zegg.jpg\|thumb\|300px\|ZEGG-ekokylä Saksassa]] Ruotsissa ekokyliä on kymmeniä. Vaika tavoitteet eroavat eri kylissä, ovat toteutetut kohteet kuitenkin varsin samankaltaisia. Asukasluku vaihtelee 5–50 ruokakunnan välillä. Kylät sijaitsevat usein yhdyskuntarakenteen ulkopuolella ja pyrkivät mahdollisimman omavaraiseen energian ja veden käyttöön, sekä ravinnontuotantoon. Kierratys on toteutettu määrätietoisesti. Sosiaalista kanssakäymistä korostetaan, ja kohteissa on tiloja muun muassa yhteisiä tilaisuuksia varten.<ref name="siipola20">Siipola (2000) s. 20–21</ref> Eri puolille Saksaa on viimeisten 30 vuoden aikana rakennettu 172 ekokylää vaihtelevin ekostandardein. Kylistä suunnilleen puolet muodostuu pientaloista, toinen puoli kerrostaloista. Asukkaita niissä on yhteensä vajaat 60 000, ts. 0,073% koko maan väestöstä. Kylien määrä kasvaa vain runsaan prosentin vuosittain, koska ekologisen suunnittelun taitavia yrityksiä on liian vähän, eikä eri kokeiluista saatuja kokemuksia käytetä hyödyksi. Saksassa ekoasumisen kustannukset ovat keskiluokan ulottuvilla. Kunnat ja valtio rahoittavat perusinvestointeja kuten aurinkopaneeleita.<ref name="hs">Ahtiainen /HS (2006)</ref>

Ero sivun ”Ekokylä” versioiden välillä