|
'''Maksa''' ({{k-la|hepar, iecur}}<ref>[http://www.uku.fi/kielikeskus/laaketieteen_latina.pdf Lääketieteen latina, Uku.fi]</ref>) on [[ruoansulatus]]elimistöön kuuluva ruoansulatusrauhanen ja elimistön suurin [[rauhanen]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = König & Liebich | Nimeke = Veterinary Anatomy of Domestic Mammals | Kappale = 7| Sivu = 356| Julkaisupaikka = Saksa| Julkaisija = Schattauer| Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 978-3-7945-2485-3 |Kieli = englanti}}</ref> Kuolleen ihmisen maksa painaa noin 1,5 kg, elävän vieläkin enemmän veren takia. Maksa sijaitsee [[vatsaontelo]]n yläosassa oikealla puolella välittömästi [[pallea]]n alla miltei täysin [[kylkiluu|kylkiluiden]] suojassa. Maksa säätelee [[verensokeri]]a ja [[aminohappo]]pitoisuutta, muuttaa [[rasva|rasvojen]] hajoamistuotteita elimistölle sopiviksi, valmistaa [[sappi]]nestettä, hajottaa [[Hormoni|hormoneja]] ja varastoi [[glykogeeni]]a, [[veri|verta]], [[Vitamiini|vitamiineja]] ja [[rauta]]a. Se myös tuhoaa [[Verenkierto|verenkierron]] mukana tulevia [[Bakteerit|bakteereja]] ja myrkkyjä. Sikiöllä maksa toimii [[verisolu]]ja muodostavana elimenä.
maksan perse=
==Maksan rakenne==
kullia perseeseen
homo
==Maksan toiminta==
homoja
Maksassa tapahtuu [[fagosytoosi]]a ja ennen kaikkea vieraiden molekyylien detoksifikaatiota, eli kemiallisen rakenteen muuntamista myrkyttömämmäksi. Detoksifikaatio tapahtuu maksan solujen eli hepatosyyttien sileäpintaisessa solulimakalvostossa. Tämän jälkeen maksa erittää kyseisen aineen [[sappi|sappeen]], josta se kulkeutuu [[suolisto|suolen]] kautta [[uloste]]en mukana ulos. Aminohappojen typpiosasta maksa valmistaa ureaa.
Maksa muokkaa ravintoaineita. Se muuttaa [[glukoosi]]a glykogeeniksi ja varastoi sen. Tarpeen vaatiessa glykogeenivarastosta voidaan vapauttaa glukoosia verenkiertoon.<ref name="Bios 4">{{Kirjaviite | Tekijä= Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen | Nimeke= Bios 4 - Ihmisen biologia| Vuosi=2005| Sivu=102-104| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-27632-7 }}</ref> Jos glukoosin saanti jatkuu maksan glykogeenivaraston täytyttyä, maksa ryhtyy valmistamaan glukoosista rasvahappoja.
Maksa reagoi tiettyjen aineiden puutteeseen. Maksa kykenee aminohappojen puuttuessa siirtämään aminoryhmän glukoosille transaminaasientsyymin avulla, mutta kaikkia aminohappoja elimistö ei kykene syntetisoimaan (katso [[välttämättömät aminohapot]]). Aminohapoista voidaan taas muodostaa glukoosia poistamalla [[deaminaatio]]ssa aminoryhmiä. Rasvamolekyylin glyserolista maksa voi muokata glukoosia ja rasvahapoista [[ketoaine]]ita, jotka ovat [[aivot|aivojen]] tärkeä energianlähde pitkään jatkuneen paaston aikana. Mikäli maksa ei toimi, [[iho]] muuttuu keltaiseksi, koska maksa ei pysty poistamaan verestä [[bilirubiini]]a.
Maksa toimii sikiöllä [[punasolu]]jen valmistuspaikkana ja aikuisella verivarastona. Lisäksi maksa varastoi rautaa sekä A- ja B12 -vitamiineja.<ref name="Bios 4"></ref>
Maksa korjaa hyvin itseään ja pystyy toimimaan, vaikka vain pieni osa siitä olisi kunnossa.<ref>[http://www.macmillan.org.uk/Cancerinformation/Cancertypes/Childrenscancers/Typesofchildrenscancers/Livertumours.aspx Liver tumours in children]</ref>
===Sappi===
[[Maksasolu]]t muodostavat [[sappi|sappea]], joka kulkeutuu [[sappihiussuoni]]a vasemman ja oikean maksatiehyeen kautta yhteiseen maksatiehyeeseen. Yhteisestä maksatiehyeestä lähtee sivuhaarana sappirakon tiehyt, joka vie sapen [[sappirakko]]on varastoon. Sappirakosta sappi kulkeutuu tarvittaessa sappirakon tiehyttä pitkin sapenjohtimeen ja edelleen [[ohutsuoli|ohutsuolen]] alkupäähän eli [[pohjukaissuoli|pohjukaissuoleen]]. Sappirakon tyhjenemistä stimuloi [[kolekystokiniini]], joka on sama [[molekyyli]] kuin [[pankreotsymiini]], joka stimuloi [[haimaneste]]en eritystä.
[[Kolesteroli]]sta muodostuneet [[sappisuola|sappihappojen suolat]] muodostavat [[sappi|sapen]] aktiivisen osan. Ne muodostavat suolessa ravinnon rasvan kanssa [[kolloidi]]n, joka mahdollistaa [[haima]]n erittämän vesiliukoisen [[lipaasi]]entsyymin toiminnan rasvojen pilkkoutumisessa. Kuten edellä on mainittu, sappeen kulkeutuvat myös muun muassa detoksifioidut myrkylliset aineet, joista esimerkiksi [[bilirubiinidiglukuronihappo]] antaa [[uloste]]elle sen ominaisen värin.
==Sairaudet==
| 