Avaa päävalikko

Muutokset

16 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
p
oikeinkirjoitus, typos fixed: ttin → ttiin using AWB
===Suunnittelu ja rakentaminen===
[[Tiedosto:VR warehouses 1950s.jpg|left|thumb|Makasiinit idästä nähtynä 1950-luvulla.]]
Helsingin ensimmäinen [[Helsingin rautatieasema|rautatie­asema]] valmistui vuonna 1862 [[Kaivokatu|Kaivokadun]] kohdalle.<ref> Oksanen 2006, s. 13</ref> Kun [[Riihimäki–Pietari-rata|Pietarin rata]] valmistui 1870, rautatiehallitus rakennutti Läntisen Viertotien (nyk. [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimin­tien]]) varteen raiteellisen puutavarapihan, josta kehittyi ennen pitkää Töölön tavara­rata­piha.<ref name="Oksanen 2006, s. 21">Oksanen 2006, s. 21</ref> Helsinkiin johtava rautatie oli aluksi tarkoitus vetää Läntisen Viertotien viertä pitkin, mutta sille valittiin toinen linjaus, koska suunnitellulla reitillä sijaitsi [[Hakasalmen huvila]], joka olisi jouduttu purkamaan.<ref> Oksanen 2006, s. 14</ref>
 
[[Bruno Granholm|Bruno Ferdinand Granholm]] tuli piirtäjäksi [[Rautatiehallitus|Rauta­tie­hallitukseen]] vuonna 1892, ja hänet nimitettiin arkkitehdiksi samana vuonna.<ref>Oksanen 2006, s. 29</ref> Granholm suunnitteli kaksisiipisen makasiinin vuonna 1898. Hän valitsi materiaaliksi puun sijasta tiilen, mikä saattoi johtua makasiinien suuresta koosta tai siitä, että niistä haluttiin tehdä edustavat, pitkäikäiset ja paloturvalliset. Rakennusta varten Helsinkiin tuotiin yhteensä 630&nbsp;000 tiiliharkkoa, todennäköisesti sisämaasta. Lastaussilloille tehtiin katokset,<ref name="O17"/> jotka uusittiin myöhemmin 1950-luvulla.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Poliisi haluaa vangita kaksi vappurähinöijää|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Tekijä=Leivonniemi, Samuli & Parkkonen, Santti|Ajankohta=4.5.2006}}</ref> Laiturit sijoitettiin samaan tasoon junien kanssa, mikä helpotti lastausta. Toimistot ja tullit sijoitettiin rakennusten päätyihin, ja niitä koristeltiin muun muassa räystäillä sekä katon harjaan kulmiin sijoitetuilla koristeilla.<ref name="O17"/> Makasiinien valmistuttua [[Rautatientori]]n laidalla sijainnut makasiini purettiin.<ref> name="Oksanen 2006, s. 21<"/ref>
 
Pohjoista makasiinia levennettiin Granholmin suunnitelman mukaisesti vuonna 1908 ja sitä jatkettiin Albin Renforsin suunnittelemalla puuosalla vuonna 1917. Etelämakasiinin pääty valmistui vuonna 1930,<ref>Oksanen 2006, s. 17<name="O17"/ref> ja pohjoisen makasiinin toimistopäätyä korotettiin kerroksella 1940-luvun lopulla.<ref>Oksanen 2006, s. 19</ref> Vuoden 1964 lopulla VR rakensi makasiineihin uusia vaakakoppeja, uusi konttorit, suurensi palveluluukut ja vaihtoi puulämmityksen keskuslämmitykseen.<ref name="O87"/>
 
Makasiinien vierestä alkoi myös vuonna 1894 valmistunut [[Helsingin satamarata]], joka johti Pohjoisen ja Eteläisen Rautatie­kadun välitse [[Ruoholahti|Ruoho­lahteen]] ja sieltä edelleen [[Merisatama]]n kautta [[Eteläsatama]]an ja [[Katajanokka|Kataja­nokalle]]. Radan viimeinen osuus purettiin vuonna 2009. Nykyisin sen paikalla on kevyen liikenteen väylä, Baana.
Makasiinit eivät päässeet Museoviraston vuonna 1998 laatimaan luetteloon Suomen suojeltavista rautatierakennuksista. Makasiinien kulttuurihistoriallista arvoa tutkineen Mikko Härön mukaan syynä tähän oli se, että suojeluun herättiin liian myöhään. Neuvottelut olivat jo pitkällä, eikä "niillä (makasiineilla) haluttu vaarantaa koko muuta pakettia". Museovirasto ei halunnut suojella rakennuksia rakennussuojelulailla eivätkä Helsingin kaupunki tai ympäristöministeriö halunneet suojelua kaavoituksen lähtökohdaksi. Härö kuvailee makasiineja ajalleen tyypillisiksi, rautatiearkkitehtuurin puhtaimmiksi edustajiksi. Hänen mukaansa makasiinien suojelu olisi ollut perusteltua jo siksi, että tavarapiha oli Suomen tärkein noin sadan vuoden ajan. Hänen mukaansa arkkitehtuuria pitäisi arvostaa kaikilla sen tasoilla.<ref>Oksanen 2006, s. 27</ref>
 
Ennen vuoden 2000 kunnallisvaaleja noin 7 000 ihmistä muodosti ketjun makasiinien ympärille vaatien niiden kunnostamista.<ref name="O109"/> "Makasiinipuolueeksi" ristitty [[Vihreä liitto|Vihreät]] saavutti vaalivoiton "makasiinivaaleiksi" nimitetyissä [[Kunnallisvaalit 2000|kunnallisvaaleissa 2000]] ja nousi Helsingin toiseksi suurimmaksi puolueeksi sosiaalidemokraattien ohi.<ref name="O118">Oksanen 2006, s. 118</ref><ref name="Oksanen 2006, s. 114">Oksanen 2006, s. 114</ref> Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui päättämään Töölönlahden asemakaavasta 27. helmikuuta 2002. Mielenosoittajat olivat kokoontuneet [[Senaatintori]]lle vastustamaan makasiinien purkamista. Tapahtuma kiinnosti myös mediaa, esimerkiksi ''Helsingin Sanomat'' lähetti kokousta suorana internetissä. [[Tavastia-klubi|Tavastialla]] muusiikot järjestivät tukikonsertin. Lopulta asemakaava ja makasiinien purkaminen hyväksyttiin äänin 49–36.<ref> name="Oksanen 2006, s. 114<"/ref> [[Korkein hallinto-oikeus]] hylkäsi Töölönlahden asemakaavasta tehdyt valitukset 14. marraskuuta 2003.<ref>Oksanen 2006, s. 117</ref> Taidehistorian professori [[Riitta Nikula]] piti vuonna 2005 Töölönlahden aluetta suomalaisen kaupunkisuunnittelun mustana aukkona, joka on houkutellut suuria visioita mutta jättänyt jälkeensä vain rippeitä.<ref>Oksanen 2006, s. 63<name="O63"/ref>
 
==Käyttö VR:n jälkeen==
[[Tiedosto:Euromayday.jpg|thumb|Euromayday-juhlat makasiineilla keväällä 2006.]]
VR:n jälkeen makasiinien omistajina olivat [[Ratahallintokeskus]], [[Valtion kiinteistölaitos]] ja [[Senaatti-kiinteistöt]].<ref name="O87"/> VR:n tavaraliikenne siirtyi Pasilaan vuonna 1988 ja makasiinit jäivät tyhjilleen. Vuonna 1989 taiteilijayhdistys [[Muu (yhdistys)|MUU]] ja taiteilijaosuuskunta Vapauden aukio asettuivat rakennukseen vuokralle. Tiloihin tulivat myös muun muassa [[Ruohonjuuri]], Galleria Jangva, Studio Magito (1990-2006), Kaupunginteatterin metallipaja, pyöräkorjaamot Ekobike ja Greenbike sekä ravintola Bar Alahuone (2000-2002). 1990-luvulla makasiinit tunnettiin VR:n [[kirpputori]]sta, tarkemmalta nimeltään Marskin kirpputori, jota hallinnoi Magito Oy. Myyntipaikkoja oli parhaimmillaan 235 ja kävijöitä päivässä 8&nbsp;000–12&nbsp;000.<ref>Nuoret tekijät valtasivat vanhat VR:n kasarmit. Helsingin Sanomat, 31.7.1991. Sanoma.</ref> <ref>Tapahtumia Töölönlahden Makasiineilla 1987-2002, Helsingin Sanomat 13.4.2002. Sanomat.</ref> <ref>Töölönlahden tiilimakasiinien purkaminen kestää…, Helsingin Sanomat 21.3.2006. Sanomat. </ref> <ref>Makasiinien tilalle löytyi neljä ehdokasta, Helsingin Sanomat 8.4.2006. Sanomat.</ref> Pihamaalla pidettiin suuria tapahtumia, kuten keskiaikafestivaalit, lumilautakilpailu, televisiokanavan palkintogaala, [[Tuska Open Air Metal Festival|Tuska-festivaali]]; sisätiloissa puolestaan muun muassa [[sarjakuvafestivaalit]], sirkusta ja muotinäytöksiä.<ref>Oksanen 2006, s. 91</ref> Vuonna 2000 Kulttuurikaupunkisäätiö valitsi makasiinit Helsingin [[kulttuuripääkaupunki|kulttuuri­kaupunki­vuoden]] keskipisteeksi, minkä seurauksena kuvataide ja esittävä taide olivat koko vuoden ajan esillä makasiineilla.<ref name="O103">Oksanen 2006, s. 103</ref> [[Flow-festivaali]] järjestettiin ennen makasiineilla, mistä ne siirtyivät Sörnäisiin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =| Otsikko =Flow-festivaali muuttaa Sörnäisiin | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =2.6.2006 | Julkaisija =Sanoma | www =}}</ref>
 
1990-luvulta alkaen makasiineja kutsuttiin myös "Tsaarin talleiksi", jonka nimityksen keksi eräs rauhanaktivisti. Professori [[Matti Klinge]]n mukaan nimityksellä ei kuitenkaan ole historiallista pohjaa. Töölön tavara-asemalla oli tosin ainakin vuonna 1915 Venäjän sotaväen ratsuja, joita kuljetettiin pois Suomesta. Kenraalikuvernöörin adjutantti I. Timiriasew oli kuvannut hevoset kameralla.<ref>Oksanen 2006, s. 39</ref>
 
==Tulipalo ja purkaminen==
[[Kuva:Makasiinit_tulessaMakasiinit tulessa.jpg|thumb|VR:n makasiinit paloivat 5. toukokuuta 2006.]]
Perjantaina 5. toukokuuta 2006 makasiinien eteläinen siipi syttyi [[tulipalo|tuleen]]. [[Pelastuslaitos]] sai hälytyksen palosta kello 19.52.14, mutta palomiesten saapuessa paikalla rakennus oli jo täyden palamisen vaiheessa.<ref>Oksanen 2006, s. 121</ref> Silminnäkijät kertoivat, kuinka makasiineilta kuului ennen paloa pamaus. Tämän jälkeen rakennuksesta alkoi nousta vaaleaa savua. Pian kymmenien metrien korkuiset liekit nousivat katon läpi.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko =Tuli riehui VR:n makasiineissa| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =6.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Palomestari päätti, ettei paloa sammuteta kokonaan vaan tulen eteneminen pohjoiseen siipeen ja eteläisen siiven säilytettävään päätyyn pyrittiin estämään. Paloa seuraamaan saapui runsaasti ihmisiä. Jotkut lähialueen rakennukset evakuoitiin sisään tulleen savun takia, mutta kukaan ei loukkaantunut palossa, joka oli yksi Helsingin historian suurimpia.<ref>Ojakkala 2006, s. 121</ref> Palon innoittamana lauantain vastaisena yönä sytytettiin tavallista enemmän pieniä tulipaloja, esimerkiksi Hyvinkään varikkoalueella sytytettiin hylätty rakennus.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Poliisi ei päässyt lauantaina tuhopolttajien jäljille| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =7.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref>
 
Poliisi epäili aluksi palon syyksi törkeää tuhotyötä. Tutkimuksissa osoittautui kuitenkin, ettei palo todennäköisesti ollut tahallaan sytytetty; palossa ei esimerkiksi ollut käytetty minkäänlaista [[sytytysneste]]ttä. Palon alku oli viranomaisten mukaan kytenyt useita tunteja ennen suurta paloa vaikeapääsyisessä paikassa. Kytemisestä syntyneet palokaasut kerääntyivät suljettuun tilaan, ja niiden syttymisen seurauksena rakennus leimahti tuleen. Poliisi kuitenkin tutki paloa edelleen törkeänä tuhotyönä. Rikosylikomisario Toivanen totesi, ettei palon ja vapun mellakoiden välillä ollut ilmennyt mitään yhteyttä. Ketään epäillyistä ei oltu pidätetty tai vangittu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135220671997 | Nimeke =Makasiinipalo ei ilmeisesti ollutkaan tahallaan sytytetty | Selite = | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =14.7.2006 | Julkaisija =Sanoma | Viitattu =19.7.2011 }}</ref>
 
Poliisi käytti palosyyn tutkimisessa apunaan myös kaivinkonetta, jolla makasiinin seinään raivattiin aukko.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Huhtanen, Jarmo | Otsikko =Makasiinien palo: Poliisi tietää mistä makasiinipalo sytytettiin| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =8.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Makasiinia raivatessaan poliisi purki vahingossa myös säilytettävän osan pohjoispuolen seinää noin 25 metriä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pohjanpalo, Olli| Otsikko =Poliisi purki vahingossa osan suojeltavasta makasiinista| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =10.8.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Makasiinien purkaminen aloitettinaloitettiin aikataulun mukaisesti maanantaina 8.5., vaikka poliisin tutkimukset olivat edelleen kesken.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko =Purkutyö vaikeutuu vasta jos poliisitutkinta venyy pitkälliseksi| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =9.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Puretuista tiilistä 10&nbsp;000 laitettiin myyntiin, ja niistä noin tuhat myytiin ensimmäisenä päivänä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Ahola, Merituuli| Otsikko =Tiilikaupasta sukeutui mediatapahtuma| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =2.8.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Myyntitulot oli tarkoitus lahjoittaa [[Lastenklinikka|Lasten­klinikoiden]] kummeille. Tiiliä myytiin lokakuuhun mennessä noin 4&nbsp;000 kappaletta, kunnes kävi ilmi, että osassa tiilistä oli syöpää aiheutavaa [[kreosootti]]a. Makasiinit purkanut Helsingin talosiirto Oy lupasi lunastaa tiilet takaisin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Savolainen, Jaana| Otsikko =Makasiinien purkaja ottaa tiilet takaisin| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =4.10.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Makasiineista tehtiin myös muutaman tuhannen erän [[postimerkki]], jonka suunnitteli taidegraafikko [[Kimmo Pälikkö]]. Merkki julkistettiin 12.6. 2006.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko =Töölönlahden makasiinit pääsevät postimerkkiin| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =3.6.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref>
 
''Helsingin Sanomat'' kritisoi Ylen [[A-talk]]-ohjelmassa 3. toukokuuta esiintyneiden nuorten aktivistien leimaamista hulinoitsijoiden edustajiksi<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Paskaduuni, ja tulipa sanotuksi|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Tekijä=Holvas, Jakke|Ajankohta=16.7.2006|www=http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Paskaduuni+ja+tulipa+sanotuksi/HS20060716SI1VS04fdx?free=makasiinit&date=year2006&advancedSearch=&}}</ref> ja pohdiskeli median makasiinien palosta jakamia "pikatuomioita". Esimerkiksi [[Iltalehti]] oli pääkirjoituksessaan 6. toukokuuta verrannut tapahtumia [[natsi-Saksa]]an ja Berliinin [[Valtiopäivätalo (Saksa)|valtio­päivä­talon]] polttoon 1933.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Media jakoi pikatuomioita makasiinipalosta|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Tekijä=Holvas, Jakke|Ajankohta=23.7.2006|www=http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Media+jakoi+pikatuomioita+makasiinipalosta/HS20060723SI1VS03qou?free=makasiinit&date=year2006&advancedSearch=&}}</ref> Paloon liittyvä tutkinta keskeytettiin 29. huhtikuuta 2007. Poliisi ei edelleenkään halunnut paljastaa palon tarkkaa syttymispaikkaa. Palo saattoi syttyä tupakan tumpista, sähköstä tai ilotulitteesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.iltalehti.fi/uutiset/200704296046409_uu.shtml | Nimeke =Makasiinien palo jäämässä ratkaisematta | Tekijä = STT| Julkaisu =Iltalehti | Ajankohta =29.4.2007 | Julkaisija =Alma media | Viitattu =19.7.2011}}</ref>
 
Musiikkitalo valmistui aikataulussa ja se luovutettiin rakennuttajalle 29. huhtikuuta 2011.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/musiikki/2011/04/valmis_musiikkitalo_luovutettiin_rakennuttajalle_2552988.html|Nimeke=Valmis Musiikkitalo luovutettiin rakennuttajalle|Sivusto=Yle. uutiset|Ajankohta=29.4.2011|Viitattu=24.7.2011}}</ref> [[Kaupunkisuunnittelulautakunta]] hyväksyi keväällä 2011 maanalaisen asemakaavaluonnoksen, josta voi seurata säilytetyn makasiinijäännöksen suojelumerkinnän poistaminen ja purkaminen.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/06/1353147/vrn-makasiinijaannoksia-uhkaa-purku|Nimeke=VR:n makasiinijäännöksiä uhkaa purku|Sivusto=mtv3.fi|Ajankohta=28.6.2011|Viitattu=20.7.2011}}</ref>. Makasiinit säästävä suunnitelma on saanut kannatusta. <ref>Töölönlahden suunnittelussa käynnistymässä seuraava erä, Yle uutiset, 28.9.2010. Yleisradio.</ref>
 
==Populaarikulttuurissa==
Vuonna 1939 makasiineilla kuvattiin [[Risto Orko]]n ohjaamaa elokuvaa ''[[Aktivistit (elokuva)|Aktivistit]]''.<ref>Oksanen 2006, s. 59</ref> Makasiineilla (Tavara-asemalla) on myös oma ruutu [[Monopoli (peli)|Monopoli-lautapelissä]].<ref>Oksanen 2006, s. 63<name="O63"/ref> Palavat makasiinit on myös [[Paleface]]n vuonna 2010 julkaistun ''[[Helsinki – Shangri-La]]'' -albumin kansikuvassa. Paleface eli Karri Miettinen valitsi makasiinit levyn kanteen, koska elämme "VR:n makasiinien palon jälkeistä aikaa yhteiskunnassa ja poliittisestikin. Tulipalon jälkeen huipentui Stop Töhryille -kampanja, tuli porvarihallitus, Smash Asem jne." Miettinen sanoo halunneensa tehdä levyllä ajankuvaa, ja luulee, "että kaikki tämän ajan eläneet tulevat muistamaan nämä tapahtumat ikuisesti".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://dome.fi/musiikki/haastattelut/haastattelussa-paleface-vrn-makasiinit-olivat-monelle-suomen-wtc-tornit | Nimeke = Haastattelussa Paleface: ”VR:n makasiinit olivat monelle Suomen WTC-tornit!”| Tekijä = Junni, Tatu| Julkaisu =Dome.fi | Ajankohta =8.9.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava-media | Viitattu = 21.10.2011 }}</ref>
 
==Kuvagalleria==
10 638

muokkausta