Ero sivun ”VR:n makasiinit” versioiden välillä

Helsingin ensimmäinen [[Helsingin rautatieasema|rautatie­asema]] valmistui vuonna 1862 [[Kaivokatu|Kaivokadun]] kohdalle.<ref> Oksanen 2006, s. 13</ref> Kun [[Riihimäki–Pietari-rata|Pietarin rata]] valmistui 1870, rautatiehallitus rakennutti Läntisen Viertotien (nyk. [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimin­tien]]) varteen raiteellisen puutavarapihan, josta kehittyi ennen pitkää Töölön tavara­rata­piha.<ref name="Oksanen 2006, s. 21">Oksanen 2006, s. 21</ref> Helsinkiin johtava rautatie oli aluksi tarkoitus vetää Läntisen Viertotien viertä pitkin, mutta sille valittiin toinen linjaus, koska suunnitellulla reitillä sijaitsi [[Hakasalmen huvila]], joka olisi jouduttu purkamaan.<ref> Oksanen 2006, s. 14</ref>

[[Bruno Granholm|Bruno Ferdinand Granholm]] tuli piirtäjäksi [[Rautatiehallitus|Rauta­tie­hallitukseen]] vuonna 1892, ja hänet nimitettiin arkkitehdiksi samana vuonna.<ref>Oksanen 2006, s. 29</ref> Granholm suunnitteli kaksisiipisen makasiinin vuonna 1898. Hän valitsi materiaaliksi puun sijasta tiilen, mikä saattoi johtua makasiinien suuresta koosta tai siitä, että niistä haluttiin tehdä edustavat, pitkäikäiset ja paloturvalliset. Rakennusta varten Helsinkiin tuotiin yhteensä 630&nbsp;000 tiiliharkkoa, todennäköisesti sisämaasta. Lastaussilloille tehtiin katokset,<ref name="O17"/> jotka uusittiin myöhemmin 1950-luvulla.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Poliisi haluaa vangita kaksi vappurähinöijää|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Tekijä=Leivonniemi, Samuli & Parkkonen, Santti|Ajankohta=4.5.2006}}</ref> Laiturit sijoitettiin samaan tasoon junien kanssa, mikä helpotti lastausta. Toimistot ja tullit sijoitettiin rakennusten päätyihin, ja niitä koristeltiin muun muassa räystäillä sekä katon harjaan kulmiin sijoitetuilla koristeilla.<ref name="O17"/> Makasiinien valmistuttua [[Rautatientori]]n laidalla sijainnut makasiini purettiin.<ref> name="Oksanen 2006, s. 21<"/ref>

Pohjoista makasiinia levennettiin Granholmin suunnitelman mukaisesti vuonna 1908 ja sitä jatkettiin Albin Renforsin suunnittelemalla puuosalla vuonna 1917. Etelämakasiinin pääty valmistui vuonna 1930,<ref>Oksanen 2006, s. 17<name="O17"/ref> ja pohjoisen makasiinin toimistopäätyä korotettiin kerroksella 1940-luvun lopulla.<ref>Oksanen 2006, s. 19</ref> Vuoden 1964 lopulla VR rakensi makasiineihin uusia vaakakoppeja, uusi konttorit, suurensi palveluluukut ja vaihtoi puulämmityksen keskuslämmitykseen.<ref name="O87"/>

Ennen vuoden 2000 kunnallisvaaleja noin 7 000 ihmistä muodosti ketjun makasiinien ympärille vaatien niiden kunnostamista.<ref name="O109"/> "Makasiinipuolueeksi" ristitty [[Vihreä liitto|Vihreät]] saavutti vaalivoiton "makasiinivaaleiksi" nimitetyissä [[Kunnallisvaalit 2000|kunnallisvaaleissa 2000]] ja nousi Helsingin toiseksi suurimmaksi puolueeksi sosiaalidemokraattien ohi.<ref name="O118">Oksanen 2006, s. 118</ref><ref name="Oksanen 2006, s. 114">Oksanen 2006, s. 114</ref> Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui päättämään Töölönlahden asemakaavasta 27. helmikuuta 2002. Mielenosoittajat olivat kokoontuneet [[Senaatintori]]lle vastustamaan makasiinien purkamista. Tapahtuma kiinnosti myös mediaa, esimerkiksi ''Helsingin Sanomat'' lähetti kokousta suorana internetissä. [[Tavastia-klubi|Tavastialla]] muusiikot järjestivät tukikonsertin. Lopulta asemakaava ja makasiinien purkaminen hyväksyttiin äänin 49–36.<ref> name="Oksanen 2006, s. 114<"/ref> [[Korkein hallinto-oikeus]] hylkäsi Töölönlahden asemakaavasta tehdyt valitukset 14. marraskuuta 2003.<ref>Oksanen 2006, s. 117</ref> Taidehistorian professori [[Riitta Nikula]] piti vuonna 2005 Töölönlahden aluetta suomalaisen kaupunkisuunnittelun mustana aukkona, joka on houkutellut suuria visioita mutta jättänyt jälkeensä vain rippeitä.<ref>Oksanen 2006, s. 63<name="O63"/ref>

VR:n jälkeen makasiinien omistajina olivat [[Ratahallintokeskus]], [[Valtion kiinteistölaitos]] ja [[Senaatti-kiinteistöt]].<ref name="O87"/> VR:n tavaraliikenne siirtyi Pasilaan vuonna 1988 ja makasiinit jäivät tyhjilleen. Vuonna 1989 taiteilijayhdistys [[Muu (yhdistys)|MUU]] ja taiteilijaosuuskunta Vapauden aukio asettuivat rakennukseen vuokralle. Tiloihin tulivat myös muun muassa [[Ruohonjuuri]], Galleria Jangva, Studio Magito (1990-2006), Kaupunginteatterin metallipaja, pyöräkorjaamot Ekobike ja Greenbike sekä ravintola Bar Alahuone (2000-2002). 1990-luvulla makasiinit tunnettiin VR:n [[kirpputori]]sta, tarkemmalta nimeltään Marskin kirpputori, jota hallinnoi Magito Oy. Myyntipaikkoja oli parhaimmillaan 235 ja kävijöitä päivässä 8&nbsp;000–12&nbsp;000.<ref>Nuoret tekijät valtasivat vanhat VR:n kasarmit. Helsingin Sanomat, 31.7.1991. Sanoma.</ref> <ref>Tapahtumia Töölönlahden Makasiineilla 1987-2002, Helsingin Sanomat 13.4.2002. Sanomat.</ref> <ref>Töölönlahden tiilimakasiinien purkaminen kestää…, Helsingin Sanomat 21.3.2006. Sanomat. </ref> <ref>Makasiinien tilalle löytyi neljä ehdokasta, Helsingin Sanomat 8.4.2006. Sanomat.</ref> Pihamaalla pidettiin suuria tapahtumia, kuten keskiaikafestivaalit, lumilautakilpailu, televisiokanavan palkintogaala, [[Tuska Open Air Metal Festival|Tuska-festivaali]]; sisätiloissa puolestaan muun muassa [[sarjakuvafestivaalit]], sirkusta ja muotinäytöksiä.<ref>Oksanen 2006, s. 91</ref> Vuonna 2000 Kulttuurikaupunkisäätiö valitsi makasiinit Helsingin [[kulttuuripääkaupunki|kulttuuri­kaupunki­vuoden]] keskipisteeksi, minkä seurauksena kuvataide ja esittävä taide olivat koko vuoden ajan esillä makasiineilla.<ref name="O103">Oksanen 2006, s. 103</ref> [[Flow-festivaali]] järjestettiin ennen makasiineilla, mistä ne siirtyivät Sörnäisiin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =| Otsikko =Flow-festivaali muuttaa Sörnäisiin | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =2.6.2006 | Julkaisija =Sanoma | www =}}</ref>

[[Kuva:Makasiinit_tulessaMakasiinit tulessa.jpg|thumb|VR:n makasiinit paloivat 5. toukokuuta 2006.]]

Poliisi käytti palosyyn tutkimisessa apunaan myös kaivinkonetta, jolla makasiinin seinään raivattiin aukko.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Huhtanen, Jarmo | Otsikko =Makasiinien palo: Poliisi tietää mistä makasiinipalo sytytettiin| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =8.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Makasiinia raivatessaan poliisi purki vahingossa myös säilytettävän osan pohjoispuolen seinää noin 25 metriä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pohjanpalo, Olli| Otsikko =Poliisi purki vahingossa osan suojeltavasta makasiinista| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =10.8.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Makasiinien purkaminen aloitettinaloitettiin aikataulun mukaisesti maanantaina 8.5., vaikka poliisin tutkimukset olivat edelleen kesken.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko =Purkutyö vaikeutuu vasta jos poliisitutkinta venyy pitkälliseksi| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =9.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Puretuista tiilistä 10&nbsp;000 laitettiin myyntiin, ja niistä noin tuhat myytiin ensimmäisenä päivänä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Ahola, Merituuli| Otsikko =Tiilikaupasta sukeutui mediatapahtuma| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =2.8.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Myyntitulot oli tarkoitus lahjoittaa [[Lastenklinikka|Lasten­klinikoiden]] kummeille. Tiiliä myytiin lokakuuhun mennessä noin 4&nbsp;000 kappaletta, kunnes kävi ilmi, että osassa tiilistä oli syöpää aiheutavaa [[kreosootti]]a. Makasiinit purkanut Helsingin talosiirto Oy lupasi lunastaa tiilet takaisin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Savolainen, Jaana| Otsikko =Makasiinien purkaja ottaa tiilet takaisin| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =4.10.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Makasiineista tehtiin myös muutaman tuhannen erän [[postimerkki]], jonka suunnitteli taidegraafikko [[Kimmo Pälikkö]]. Merkki julkistettiin 12.6. 2006.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko =Töölönlahden makasiinit pääsevät postimerkkiin| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =3.6.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref>

Musiikkitalo valmistui aikataulussa ja se luovutettiin rakennuttajalle 29. huhtikuuta 2011.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/musiikki/2011/04/valmis_musiikkitalo_luovutettiin_rakennuttajalle_2552988.html|Nimeke=Valmis Musiikkitalo luovutettiin rakennuttajalle|Sivusto=Yle. uutiset|Ajankohta=29.4.2011|Viitattu=24.7.2011}}</ref> [[Kaupunkisuunnittelulautakunta]] hyväksyi keväällä 2011 maanalaisen asemakaavaluonnoksen, josta voi seurata säilytetyn makasiinijäännöksen suojelumerkinnän poistaminen ja purkaminen.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/06/1353147/vrn-makasiinijaannoksia-uhkaa-purku|Nimeke=VR:n makasiinijäännöksiä uhkaa purku|Sivusto=mtv3.fi|Ajankohta=28.6.2011|Viitattu=20.7.2011}}</ref>. Makasiinit säästävä suunnitelma on saanut kannatusta. <ref>Töölönlahden suunnittelussa käynnistymässä seuraava erä, Yle uutiset, 28.9.2010. Yleisradio.</ref>

Vuonna 1939 makasiineilla kuvattiin [[Risto Orko]]n ohjaamaa elokuvaa ''[[Aktivistit (elokuva)|Aktivistit]]''.<ref>Oksanen 2006, s. 59</ref> Makasiineilla (Tavara-asemalla) on myös oma ruutu [[Monopoli (peli)|Monopoli-lautapelissä]].<ref>Oksanen 2006, s. 63<name="O63"/ref> Palavat makasiinit on myös [[Paleface]]n vuonna 2010 julkaistun ''[[Helsinki – Shangri-La]]'' -albumin kansikuvassa. Paleface eli Karri Miettinen valitsi makasiinit levyn kanteen, koska elämme "VR:n makasiinien palon jälkeistä aikaa yhteiskunnassa ja poliittisestikin. Tulipalon jälkeen huipentui Stop Töhryille -kampanja, tuli porvarihallitus, Smash Asem jne." Miettinen sanoo halunneensa tehdä levyllä ajankuvaa, ja luulee, "että kaikki tämän ajan eläneet tulevat muistamaan nämä tapahtumat ikuisesti".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://dome.fi/musiikki/haastattelut/haastattelussa-paleface-vrn-makasiinit-olivat-monelle-suomen-wtc-tornit | Nimeke = Haastattelussa Paleface: ”VR:n makasiinit olivat monelle Suomen WTC-tornit!”| Tekijä = Junni, Tatu| Julkaisu =Dome.fi | Ajankohta =8.9.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava-media | Viitattu = 21.10.2011 }}</ref>