Ero sivun ”Uruk-kausi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
p oikeinkirjoitus, typos fixed: eaa → eaa. (4) using AWB
Rivi 31:
Uruk-kaudella kaupungistunut yhteiskunta syntyi laajalla alueella Mesopotamiassa. Syntyi kerrostunut yhteiskunta.<ref name="UNM"/>
 
Ilmasto kuivui äkkiä noin 3800 eaa.<ref>Fagan 2008, s 219</ref>, mikä suosi kasteluviljelyä ja kaupungistumista. Pienet keskukset eivät kestäneet niin hyvin kuivuutta kuin suuret<ref>Fagan 2008, s320</ref>.
 
Kaupungit syntyivät ja kasvoivat nopeasti. Asutuskeskuksissa oli ainakin kolme tyyppiä, suuria kaupunkeja, pienempiä pikkukaupunkeja näiden ympärillä, ja näiden ympärillä vielä pieniä kyliä, eli kolme hierarkiatasoa. Ubaid-kaudella niitä oli ollut kaksi, suuret ja pienet kylät. [[Sylinterisinetti]] ilmestyi Uruk-kaudella.<ref name="HC">[http://www.historicity.org/?cat=53 The Uruk period] Conversations about history, posteed by Michelle</ref>
Rivi 45:
Etelä-Mesopotamiaa on pitkään pidetty kaupungistumisen keskuksena. Uruk-kaudella kasvoivat suuriksi varsinkin Mesopotamian eteläpuoliskossa Sumerissa etelän Eridu, pohjoisen [[Kiš]] ja keskisen Sumerin Uruk. Uruk-kaudella Urukin pinta-ala oli 30–50 hehtaaria.
 
Eräässä vaiheessa Uruk-kaudella Uruk, Nippur ja Susa olivat aikakauden suurimmat kaupungit. Näihin aikoihin Abu Salabikh ja Nippur kasvoivat nopeasti. Uruk kasvoi noin 400 hehtaarin suuruiseksi [[Varhaisdynastinen kausi|varhaisdynastisen]] kauden alussa noin 3000 eaa.<ref>The Cambridge Encyclopedia of Archaeology, Andrew Sherratt (toim.), Cambrdge University Press, ISBN 0-521-22989-8 </ref> Myös Sumerin [[Taru|tarustotaru]]sto mainitsee painopisteen siirtyneen Eridusta Urukiin.
 
== Uruk-kauden laajeneminen ==
Rivi 61:
Lounais-Iranin nykyinen [[Khuzistan]] oli Sumerille rinnakkaisen [[Elam]]in valtion keskus. [[Susa A]]-kaudella kerrostumissa 33–27 kaupungin ala oli 10–15, ehkä 25 hehtaaria. Kymmenen metrin korkuisella terassilla oli muutamia rakennuksia, sekä jonkin tyyppinen savenvalajan pyörä. Kerrostumissa 22-17 tasanne hävisi, jolloin alueella oli merkkejä läntisestä Sumerin vallasta. Susa kasvoi näihin aikoihin noin 3500 eaa. varmasti 25 hehtaarin kokoiseksi.
 
Sarjatuotanto kehittyi jo varhain Uruk-kaudella. Akaban lähellä Tel Hujayratissa oli noin 4000–3500 eaa. käsityöteollisuutta, joka valmisti sarjatyönä kupariesineitä.<ref name="TK13"/>
 
Mesopotamiassa kehittyivät noin 4500–4000 eaa. aikoihin [[dreija]] ja saviastioiden massatuotanto. Silloin alettiin tuottaa suureksi osaksi koristelematonta keramiikkaa. Noin 4000 eaa. tuotettiin Mesopotamiassa ja Khuzistanissa suuria määriä viistoreunaisia kulhoja. Näihin aikoihin Tepe Gawrassa oli rikkaiden ihmisten mutatiilistä tai kivestä tehtyjä hautoja.
 
=== Varhainen Uruk-kausi ===
Uruk-kauden ensimmäinen jakso 3900-3600 eaa. muistutti myöhäistä Ubaid-vaihetta. Kulttuuri kehittyi tällä kaudella asteittain ubaidilaisesta sumerilaiseksi. Keramiikaa alettiin tuottaa keskuspaikoissa, esimerkiksi Urukin keramiikkaa on löydetty Eridusta.<ref>|[http://bruceowen.com/emciv/341-08s-09-UbaidUruk.pdf Emergence of Civilizations] / Anthro 341: Notes 9 The emergence of civilization in Mesopotamia: ‘Ubaid and Uruk Bruce Owen 2008 </ref>.
 
=== Keramiikka ===
Rivi 80:
=== Keskinen Uruk-kausi ===
 
Temppelit alkoivat kasvaa yhä suuremmiksi<ref>[http://bruceowen.com/emciv/341-08s-09-UbaidUruk.pdf Emergence of Civilizations] / Anthro 341: Notes 9 The emergence of civilization in Mesopotamia: ‘Ubaid and Uruk Copyright Bruce Owen 2008 </ref>. Tämä viittaa temppelin suureen mahtiin. Uruk-kulttuuri levisi Syyriaan ja Etelä-Turkkiin. Keskisellä Uruk-kaudella ilmestyivät viistoreunaiset maljakot, joita oli valmistettu massatuotantona. Nämä olivat uhriastioita.
 
[[Sylinterisinetti]] keksittiin keskisellä Uruk-kaudella. Sylinteri- ja leimasinettejä tehtiin paljon.
Rivi 96:
Noin 3500-3400 eaa. alkoi myöhäinen Uruk-kausi, jota vastaavat Urukin kerrostumat IV–VI. Toisen laskutavan mukaan myöhäinen Uruk-kausi alkoi jo kerrostumasta VIII, mutta suurin edistys tapahtui kerrostumissa V ja IV. Pronssi keksittiin kauden alussa, ja niinpä tämä kausi on sama kuin varhaispronssikausi I. Uruk oli ajan suurin keskus Kaksoisvirtainmassa. Tässä vaiheessa Sumerin kulttuurin peruspiirteet olivat jo muotoutuneet.
 
[[Pyörä|Pyörillä]] kulkevia [[Vaunu|vaunu]]ja oli ainakin jo 3500 eaa. Pyörä on saattettu keksiä paljon aikaisemminkin Ubaid-kaudella, kuten dreija.
 
Varhaisin kuvakirjoitus on Uruk IV-kaudelta noin 3200 eaa.
Rivi 106:
 
=== Temppelit ===
Myöhäisellä Uruk-kaudella noin 3600 eaa. alkaen [[Uruk]]in kerrostumasta VIII päätellen rakennettiin suuri temppelialue kaupunkiin jatkaen aiempia perinteitä, mutta tehden yhä suurempia rakennelmia. Temppelit suurenivat ajan mukana. Tältä ajalta ovat ensimmäiset porrasmaiset temppelitasanteet. Temppeleitä oli pyhitetty taivaan jumala [[An]]ille ja rakkauden jumala [[Inanna]]lle. Niissä oli seinäsyvennyksiä eli niššejä ja kolmiosainen pohjakaava, kuten varhaisemman Uruk-kauden temppeleissäkin. Merkittävin saavutus oli taivaan jumala Anille pyhitetty Eannan eli Taivaan talon temppelialue, joka kattoi lopulta 9 hehtaaria. Sinne rakennettiin Kalkkikivitemppeli, johon rakennusaine tuotiin 80 &nbsp;km:n päästä Eufratin länsirannalta. Eanna-alueen ulkopuolelle rakennettiin Uruk V -kauden lopussa Anin Valkoinen temppeli 13 metriä korkealle tasanteelle. Tätä temppeli oli varhainen [[zikkurrat]]. Sen rakentaminen vaati noin 7500 ihmistä. Uruk-kaudella valmistettiin värillisiä savitappeja, joilla koristeltiin temppelin seiniä. Myöhempiin aikoihin verrattuna myöhäisen Uruk-kauden temppelit olivat suuria. Urukin temppeli C oli kooltaan 30 × 80 metriä ja kivitemppeli D 30 × 76 metriä.
 
=== Käsityötaide ===
Rivi 114:
[[Kuva:Tableta con trillo.png|thumb|Varhaista kuvakirjoitusta Kišistä.]]
 
Ilmasto kuivui entisestään vuodesta 3500 eaa. alkaen<ref>Fagan 2008, s 221</ref>, ja oli paha varsinkin 3200-3000 eaa.<ref name="fagan224">Fagan 2008, s224</ref>. Tämä vaikutti kaupungistumiseen. Noin 3200 eaa. Urukin pohjois-Mesopotamian siirtokunnat luhistuivat kärsittyään kuivuudesta<ref name="fagan224"/>.
 
Kirjoitustaito tuli käyttöön viimeistään noin 3100 eaa. Uruk IV -kaudella. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, millä Uruk IV -kauden alajaksolla savitaulut kehittyivät, mutta kirjoituksen kehityksen jatkuvuudesta on päätelty niiden tulleen seuraavaa kautta juuri edeltävällä IVa- tai joidenkin mukaan hieman vanhemmalla IVb-kaudella.<ref name="cdliucla">http://web.archive.org/20060523020709/cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Uruk_(mod._Warka)</ref><ref>http://web.archive.org/20060615115507/cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Proto-cuneiform</ref>
 
Tältä ajalta on löydetty yleensä ensimmäisinä pidetyt kirjoitetut savi- ja kivitaulut vuodelta 3200 eaa. [[Tell Brak]]ista, Kišistä ja hieman myöhemmin [[Uruk]]ista vuosina 3200–3100 eaa.<ref name="schoyencollection">http://www.schoyencollection.com/firstalpha.htm#2963</ref> Uruk IV -kauden savitaulut säilyivät, koska niitä käytettiin romuna kuoppien tasoittamiseen seuraavan Uruk III -kauden rakennustöissä.<ref name="cdliucla"/>
 
Sitä ennen oli merkitty [[Numerot|numero]]ita Uruk V -kaudella noin 3400 eaa.<ref name="schoyencollection"/> ja kuvakirjoitusta edeltäviä merkkejä jo Uruk VI -kaudella.<ref name="schoyencollection"/> Oli yksinkertaisia savitauluja, joissa oli sylinterisinetin painalluksia ja numeroita.<ref name="cdliucla"/>