'''Tšuktšit''' (oma nimitys ''lygoravetlyan''<ref name="The Red Book of The Peoples of Russian Empire" />) ovat etupäässä [[Siperia|Koillis-Siperiassa]] [[Tšuktšien niemimaa|Tšuktšien niemimaalla]]lla, [[Venäjä|Venäjän]]n federaatioon kuuluvassa [[Tšukotka|Tšukotkan autonomisessa piirikunnassa]] asuva [[alkuperäiskansa]]. Tšuktšeja asuu pieniä määriä myös [[Kamtšatkan aluepiiri]]n pohjoisosassa [[Korjakia|Korjakian piirikunnassa]] ja [[Sahan tasavalta|Sahan tasavallassa]] sekä [[Magadanin alue]]ella. Tšuktšit puhuvat [[kamtšatkalaiset kielet|kamtšatkalaiseen kielikuntaan]] kuuluvaa [[tšuktši]]n kieltä. Tosin puhujia on vähemmän (noin 11 000) <ref>Jaakko Anhava: ''Maailman kielet ja kielikunnat'' (2. painos)</ref> kuin kansaan etnisesti kuuluvia, joita oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 15 908. Tšuktšeja asuu myös muun muassa [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa ja [[Moskova]]ssa. Stereotyyppinen maalainen tšuktši on aiheena monissa venäläisissä [[vitsi|vitseissä]]<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Arvo Kirkmann| Nimeke = Finnic and Baltic nationalities as Ethnic targets in contemporary Russian jokes| Osoite =http://www.folklore.ee/~kriku/HUUMOR/Nlj_pribalts.pdf |Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Viron kirjallisuusmuseo| Viitattu =2. marraskuuta 2007 | Kieli ={{en}} }}</ref>.
==Historia==
Rivi 45:
===Yhteiskunta===
Tšuktšeilla oli todennäköisesti alunperinalun perin [[klaani]]järjestelmä, mutta se katosi sittemmin. Rannikon asukkaiden sosiaalinen yksikkö oli [[Umiakki|umiakin]] miehistö. Miehistön muodostivat miehet viidestä tai kuudesta keskenään sukua olevasta perheestä. Miehistön ei aina tarvinnut olla sukua keskenään, vaan siinä saattoivat toimia esimerkiksi naapurit. Poronkasvattajien keskuudessa samanlainen yksikkö muodostui leirin asukkaista, joiden tehtävänä oli ajaa porot yhteen. Muinoin tšuktšeilla oli [[orjuus|orjia]], jotka olivat yleensä sotavankeja.<ref>Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 42</ref>
