Ero sivun ”Turun ylioppilaskyläsäätiö” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
p →Historia: oikeinkirjoitus, typos fixed: kerroksinen → -kerroksinen using AWB |
||
Rivi 10:
[[Turun yliopiston ylioppilaskunta]] perusti TYS:n vuonna [[1966]]. Aikaisemmin ylioppilaskunnan rakennustoiminta oli tapahtunut osana [[ylioppilaskunta|ylioppilaskunnan]] muuta järjestötoimintaa, mutta opiskelijoiden määrän kasvaessa nopeasti päätettiin rakentaminen eriyttää säätiöön. Säätiö sai alkupääomakseen [[Turun ylioppilastalot|ylioppilastalot]], muuta omaisuutta ja 10 000 markkaa. [[Åbo Akademis Studentkår]], [[Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta]] ja Turun opettajakorkeakoulun ylioppilaskunta liittyivät säätiöön 2. joulukuuta 1967. Muita oppilaskuntia liittyi säätiöön vuonna 1970.<ref>Terho (2006) s. 15−19</ref> TYS:n ensimmäistä rakennushanketta, [[Turun ylioppilaskylä]]ä, oli valmisteltu jo ennen säätiön perustamista. Kylän peruskivi muurattiin 3. joulukuuta 1968 ja ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan 31. elokuuta 1969.<ref>Terho (2006) s. 37−39</ref>
Rakentaminen rahoitettiin valtion [[
Liiketoiminnan tuotoilla oli tarkoitus rahoittaa asuntotoimintaa ja alentaa vuokria, joita ei 1970-luvun puolivälissä juuri nostettukaan. Kun yleinen kustannustaso nousi eikä kongressikeskus tuottanut voittoa, oli 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa pakko nostaa vuokria ripeässä tahdissa. Jopa tuhannet opiskelijat osallistuivat boikottiin ja kieltäytyivät maksamasta vuokrien korotuksia. Opiskelijat onnistuivat lopulta vain hidastamaan vuokrankorotuksia, ja boikotit päättyivät vuonna 1982.<ref>Terho (2006) s. 75−81</ref>
1980-luvun alussa TYS alkoi rakentaa uusia asuntoja muuallekin kuin ylioppilaskylään, jonka alue oli jo tullut täyteen. Uusia asuntokohteita valmistui [[Varissuo]]lle, [[Ispoinen|Ispoisiin]] ja [[Peltola (Turku)|Peltolaan]]. Samaan aikaan peruskorjattiin Ylioppilastalot, joista poistuivat kahden hengen huoneet. Tonttipulan vuoksi rakentaminen ei kuitenkaan ollut niin nopeaa kuin säätiössä toivottiin. 1980- ja 1990-luvun vaihteissa valmistuivat [[Harittu|Haritun]], [[Ilpoinen|Ilpoisten]], [[Räntämäki|Räntämäen]] sekä [[Halinen|Halisten]] kohteet ja hankittiin asuntokohde Henrikki [[Turun yliopisto]]n ja [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] välistä.<ref name="terho"/><ref>Terho (2006) s. 83−88</ref><ref>Terho (2006) s. 119−125</ref
==Lähteet ja kirjallisuutta==
|