Ero sivun ”Tillabéri” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  4 vuotta sitten
p
→‎Liikenne, talous ja palvelut: oikeinkirjoitus, typos fixed: viikott → viikoitt using AWB
p (yl. wikiluokitus)
p (→‎Liikenne, talous ja palvelut: oikeinkirjoitus, typos fixed: viikott → viikoitt using AWB)
Tillabérin kautta kulkee Niameysta [[Mali]]n [[Gao (kaupunki)|Gaoon]] johtava asfaltoitu maantie N1, josta haarautuu päällystämätön tie Ouallamiin. Nigerillä on jokiliikennettä. Vanha lentokenttä on suljettu eikä uuden rakentaminen ole vielä alkanut.<ref>Plan, s. 59.</ref>
 
Kaupunkina Tillabéri on lähinnä ympäröivän maatalousalueen hallinnollinen ja kaupallinen keskus<ref>Plan, s. 75.</ref><ref>Decalo, s. 306.</ref>. Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito, jotka kärsivät toistuvista kuivuusjaksoista ja maaperän [[eroosio]]sta. Tärkeimmät viljelykasvit ovat [[hirssi]], [[durra]], [[lehmänpapu]] ja [[riisi]]. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, [[aasi]]t, [[Dromedaari|kamelit]], hevoset ja siipikarja.<ref>Plan, s. 22, 50–53.</ref> Muita elinkeinoja ovat kalastus, metsien hyödyntäminen, käsityöammatit, liikenne ja kaupankäynti. Kaupungissa on tori ja kahdet viikottaisetviikoittaiset markkinat. Tärkeimmät myyntiartikkelit ovat karja ja riisi. Teollisuutta edustavat riisinkäsittelylaitos ja nykyaikainen leipomo.<ref>Plan, s. 11, 56–59.</ref>
 
Kunnassa toimii 18 esikoulua, 31 alakoulua, kolme yläkoulua, kaksi keskikoulua, lukutaitokeskus, ammattikoulu ja opettajainkoulutuslaitos (vuonna 2012)<ref>Plan, s. 32–37, 45.</ref>. Kulttuurilaitoksia ovat kaksi kulttuuritaloa, nuorisokeskus ja kirjasto<ref name="plan 47">Plan, s. 47.</ref>. Terveyspalvelut käsittävät piirisairaalan, neljä terveyskeskusta, 11 terveysasemaa, kaksi synnytyslaitosta, kaksi yksityisvastaanottoa, apteekin ja neljä lääkevarastoa. Niiden rakennukset ovat huonokuntoisia ja palvelut alkeellisia. Suurimmat terveysongelmat ovat [[malaria]], hengitystieinfektiot ja [[ripuli]]taudit. Kaupunkialueella on uusi vesijohtoverkko, mutta ei kunnollista viemäröintiä eikä minkäänlaista jätehuoltoa. Maaseudulla puhtaan juomaveden piirissä on 41,47 % väestöstä.<ref>Plan, s. 38–45.</ref>
10 638

muokkausta