Ero sivun ”Tiedonhankintatutkimus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
p oikeinkirjoitus, typos fixed: ensiker → ensi ker, pitkäjänt → pitkäjännitt using AWB |
||
Rivi 128:
Tom D. Wilson tutki sosiaalivirastoissa työskentelevien henkilöiden [[tiedontarve|tiedontarpeita]] ja tiedonhankinnan tapoja. Tähän monivuotiseen empiiriseen tutkimukseen pohjautuen Wilson julkaisi ensimmäisen versionsa tiedonhankinnan mallista vuonna 1981.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.70</ref>
Wilsonin mukaan ammatillista tiedon hankintaa eivät määritä tiedontarpeiksi kutsuttavat seikat, vaan yksilölliset kognitiiviset ja affektiiviset tarpeet, joiden tyydyttämiseen liittyy tiedonhankintaa. Yhteisöllisistä tekijöistä tärkeimpiä ovat työympäristön luonne ja henkilön rooli työelämässä. Tiedonhankintaan vaikuttavat välillisesti myös sosio-kulttuurinen ja poliittis-taloudellinen ympäristö. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi Wilsonin ammatillisen tiedonhankinnan mallissa kiinnitetään huomiota myös tiedonhankinnan esteisiin. Esteitä voivat olla mm. pitkä välimatka, aikapula, puutteellinen kielitaito ja taloudelliset esteet.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.71</ref>
Wilson laajensi malliaan 1990-luvun puolivälissä. Uudessa versiossa on hyödynnetty useamman tieteenalan havaintoja ja siihen on lisätty aiempaa enemmän komponentteja. Käsite "tiedontarve" on hyväksytty uudessa versiossa, mutta mallissa tiedontarpeen kokemus ei kuitenkaan välttämättä automaattisesti johda tiedonhankintaan. Wilsonin uudessa mallissa tiedonhankintaan vaikuttavat muun muassa yksilön stressinhallinta, [[motivaatio]], viitseliäisyys, pystyvyys, koulutustaso, ikäryhmä, ympäristötekijät sekä lähteestä saadun hyödyn suhde tiedonhankinnan edellyttämiin ponnistuksiin(riski-palkinto-teoria).<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.75-76</ref>
Rivi 134:
Wilsonin mukaan tiedonhankinta voi ilmentyä neljällä tavalla: ''passiivisessa tarkkailussa'' on kyse tiedon vastaanottamisesta tilanteissa, joissa sitä on sattumoisin tarjolla, esimerkiksi seurattaessa television iltauutisia. ''Passiivinen haku'' on kyseessä silloin, kun etsittäessä tietoa aiheesta A saadaan samalla tietoa myös aiheesta B, joka koetaan kiinnostavaksi muiden asioiden yhteydessä. ''Aktiivinen haku'' viittaa suunnitelmalliseen hakeutumiseen eri [[tiedonlähde|tiedonlähteille]] ja niiden systemaattiseen hyödyntämiseen. ''Jatkuva haku'' tarkoittaa toimintaympäristön jokapäiväistä seurantaa.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.76-77</ref>
Wilsonin mallia ei voida pitää lopullisena kuvauksena tiedonhankinnan eri ilmiöistä, vaan mallissa on vielä kehitettävää.<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s.77">Haasio & Savolainen 2004, s.77</ref>
=== Ellis: Tiedonhankinnan peruskomponentit ===
David Ellisin malli pohjautuu haastatteluihin, joita hän teki väitöskirjatyössään selvittäessään Sheffieldin yliopistossa työskentelevien tutkijoiden tiedonhankintakäytäntöjä. Hän on sittemmin soveltanut mallia [[empiirinen tutkimus|empiirisissä tutkimuksissa]].<ref
Ellis erottaa kahdeksan tiedonhankinnan peruskomponenttia. Komponentit eivät esiinny välttämättä tietyssä järjestyksessä, vaan ne saattavat vaihdella tilannekohtaisesti tiedonhankintaprosessin edetessä. Tiedonhankinnan kahdeksan komponenttia Ellisin mukaan ovat:
Rivi 157:
Tiedonhankinnan sykliseen luonteeseen alettiin kiinnittää huomiota 1990-luvun puolivälissä, jolloin elektronisten tiedonlähteiden käyttö yleistyi. [[tietokoneverkko|Tietoverkossa]] tapahtuva tiedonhankinta on usein nopeatempoista ja [[verkkoselain|www-selaimen]] ominaisuudet mahdollistavat edestakaisen siirtymisen eri verkkolähteiden välillä.<ref>Lindström, Peter 2005, s.2</ref>
Lokman I. Meho ja Helen R. Tibbo kehittivät Ellisin mallia eteenpäin ja rakensivat vuonna 2003 mallin, joka pohjautuu haastattelututkimukseen jossa tutkittiin eri yhteiskuntatieteiden alueilla työskentelevien tutkijoiden tiedonhankintaa eri maissa.<ref name="Lindström, Peter 2005, s.5">Lindström, Peter 2005, s.5</ref>
Meho ja Tibbo identifioivat tutkijoiden tiedonhankinnassa neljä toisiinsa liittyvää vaihetta: etsiminen(searching), pääsy(accessing), käsitteleminen(processing) ja päättäminen(ending). Tiedonhankinnan eri piirteet(esim.aloittaminen ja selailu) ovat mukana kaikissa tiedonhankinnan vaiheissa, mutta korostetuimmin ne esiintyvät etsimisessä ja käsittelemisessä.<ref>Lindström, Peter 2005, s.5</ref>▼
▲Meho ja Tibbo identifioivat tutkijoiden tiedonhankinnassa neljä toisiinsa liittyvää vaihetta: etsiminen(searching), pääsy(accessing), käsitteleminen(processing) ja päättäminen(ending). Tiedonhankinnan eri piirteet(esim.aloittaminen ja selailu) ovat mukana kaikissa tiedonhankinnan vaiheissa, mutta korostetuimmin ne esiintyvät etsimisessä ja käsittelemisessä.<ref
[[File:Meho & Tibbo.jpg|Meho & Tibbo|border|center|Meho & Tibbo: Yhteiskuntatieteilijöiden tiedonhankinnan mallintaminen]]
=== Kulthau: Tiedonhankinnan prosessimalli ===
Carol C. Kulthaun ”Information Search Process”-malli julkaistiin vuonna 1993, se pohjautuu
Kulthaun mallin lähtökohtana on ”epävarmuuden periaate” (uncertainly principle). Tiedonhankinta käsitteellistetään konstruktioprosessiksi, jonka laukaisee käyntiin epävarmuuden [[kognitiivinen]] tila. Tiedonhankinta voidaan nähdä matkana, joka etenee vaiheittain ja kuhunkin vaiheeseen liittyy vaiheelle tyypilliset kognitiiviset ja [[Affektiivinen|affektiiviset]] elementit.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 84</ref>
[[File:Kuhlthau's Model of the Stages of the Information Process.jpg|Kuhlthau's Model of the Stages of the Information Process|border|center|Kulthau: Tiedonhankinnan prosessimalli]]
Prosessin ''aloitusvaiheessa'' (initiation) ongelmaa yritetään hahmottaa suhteuttamalla sitä aiempiin kokemuksiin. ''Aiheenvalinnan'' (selection) vaiheessa hahmotetaan tehtävän yleissuunta ja rajataan aihepiiriä. ''Tunnustelun'' (exploration) vaiheessa aihepiiristä hankitaan lisätietoa ja siihen etsitään oma näkökulma. Tehtävän ''muotoilu'' (formulation) vaihe on ratkaisevan tärkeä, onnistuessaan se mahdollistaa aiheen tarkan rajauksen ja luo edellytykset suunnata tiedonhankinta [[Relevantti|relevantteihin]] lähteisiin. ''Informaation keruu'' (collection) vaiheessa kerätään aiheesta olennainen tieto ja hankittu tieto yhdistetään synteesinomaiseksi kokonaisuudeksi. ''Esittämisen'' (presentation) vaiheeseen päästään kun tehtävä on valmis ja tulokset voidaan viestiä muille.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 85-86</ref>
Näin tarkasteltuna tiedonhankinta [[Konteksti|kontekstoituu]] luontevasti erilaisten kirjallisten tehtävien suorittamiseen, esimerkiksi opiskelijan laatiman [[seminaariesitelmä]]n tai toimittajan kirjoittaman artikkelin työstämiseen.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 85</ref> Kulthaun mallista on nopeasti tullut yksi suosituimmista tiedonhankintamalleista.<ref
=== Leckie & Pettigrew: Ammatillisen tiedonhankinnan yleismalli ===
Rivi 184 ⟶ 180:
Mallia kehittäessään he tekivät laajan kirjallisuuskatsauksen aiempaan tiedonhankintatutkimukseen. Aineistosta löytyneistä havainnoista he pyrkivät löytämään yhteisiä ammattialasta riippumattomia tekijöitä, jotka kuvaavat ammatillista tiedonhankintaa. Omassa tutkimuksessaan he keskittyivät erityisesti insinöörien, terveydenhuollon ammattilaisten ja lakimiesten tiedonhankintaan. Leckien ja Pettigrew’n tavoite oli saada mallistaan mahdollisimman yleisesti sovellettava, jotta sitä pystyisi hyödyntämään erilaisissa ammateissa toimivien ihmisten tiedonhankinnan tutkimuksessa.<ref>Leckie & Pettigrew 1996</ref>
Mallin keskeisenä oletuksena on se, että yksilön tiedontarpeet määrittyvät työtehtävän mukaan. Työtehtävien luonteeseen ja sisältöön puolestaan vaikuttaa se, missä roolissa yksilö työyhteisössään toimii, rooleja voivat olla esimerkiksi johtaja, tutkija tai kouluttaja. Mallissa ei nimetä tiedontarpeiden luonnetta, mutta Leckie ja Pettigrew ottavat tiedontarpeisiin vaikuttavina tekijöinä esiin muun muassa seuraavia tekijöitä:<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s. 88">Haasio & Savolainen 2004, s. 88</ref>
*ikä
*ammattiryhmä
*kokemus
*onko tiedontarve
*onko tehtävä annettu vai itse valittu
[[File:Leckie & Pettigrew- Modeling the Information Seeking of Professionals- A General Model.jpg|Leckie & Pettigrew- Modeling the Information Seeking of Professionals- A General Model|border|center|Leckie & Pettigrew: Ammatillisen tiedonhankinnan yleismalli]]
Uutta mallissa on tietoisuus tiedonlähteistä, lähteen nähdään selvästi vaikuttavan tiedonhankintaan. Tiedonlähteen valintaan vaikuttaa lähteen tuttuus ja tavoitettavuus ja toisaalta se, millaisia käsityksiä yksilöllä on lähteen ajankohtaisuudesta tai miten aiemmat tiedonhaut kyseisestä lähteestä ovat onnistuneet. Tiedonlähteen muotoa ei rajata, hyödyllistä tietoa voi löytää hyvin erilaisista lähteistä: virallisista, epävirallisista, kirjoitetusta tai suullisesta, myös oma aiempi tietämys katsotaan tiedonlähteeksi.<ref
Malliin sisältyy palautesilmukka. Tuloksen saatuaan tiedonhankkijan on tärkeää arvioida mihin haulla päästiin, tarvitaanko esimerkiksi uutta hakua. Puutteellista tiedonlähdettä mahdollisesti vältellään jatkossa, mutta löydetty tieto ei välttämättä ole kokonaan hyödytöntä, se voi osoittautua käyttökelpoiseksi myöhemmän tehtävän yhteydessä.<ref
▲Uutta mallissa on tietoisuus tiedonlähteistä, lähteen nähdään selvästi vaikuttavan tiedonhankintaan. Tiedonlähteen valintaan vaikuttaa lähteen tuttuus ja tavoitettavuus ja toisaalta se, millaisia käsityksiä yksilöllä on lähteen ajankohtaisuudesta tai miten aiemmat tiedonhaut kyseisestä lähteestä ovat onnistuneet. Tiedonlähteen muotoa ei rajata, hyödyllistä tietoa voi löytää hyvin erilaisista lähteistä: virallisista, epävirallisista, kirjoitetusta tai suullisesta, myös oma aiempi tietämys katsotaan tiedonlähteeksi.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 88</ref>
▲Malliin sisältyy palautesilmukka. Tuloksen saatuaan tiedonhankkijan on tärkeää arvioida mihin haulla päästiin, tarvitaanko esimerkiksi uutta hakua. Puutteellista tiedonlähdettä mahdollisesti vältellään jatkossa, mutta löydetty tieto ei välttämättä ole kokonaan hyödytöntä, se voi osoittautua käyttökelpoiseksi myöhemmän tehtävän yhteydessä.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 88</ref>
Leckien ja Pettigrewn malli on herättänyt kiinnostusta myös Suomessa, sitä hyödyntäen on tehty useita tiedonhankintaa tutkivia opinnäytetöitä.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 89</ref>
Rivi 207 ⟶ 201:
Byströmin tutkimus tarkastelee työtehtäviä seuraavien kolmen vaiheen kannalta: suunnittelu, suorittaminen ja viimeistely. Kaikista vaiheista selvitettiin myös millaisia tietolähteitä tai kanavia tiedonhankintaan käytettiin. Tehtävien kompleksisuutta kuvataan viisiportaisella asteikolla, jonka alun perin esitti Kalervo Järvelin (1987):
<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s. 90">Haasio & Savolainen 2004, s. 90</ref>
* '''Automaattinen tietojenkäsittelytehtävä''' on kyseessä silloin, kun palkkataulukosta tarkistetaan henkilön kuukausipalkka.<ref
* '''Normaali tietojenkäsittelytehtävä''' on esimerkiksi henkilön veroprosentin määrittäminen huomioimalla verovähennykseen oikeuttavia menoja.<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s. 91">Haasio & Savolainen 2004, s. 91</ref>
* '''Normaali päätöstilanne''' on kyseessä silloin kun yksisuuntaista katua suunnitellaan muutettavaksi kaksisuuntaiseksi ja mietitään millaisia järjestelyjä tarvitaan jalankulkijoiden turvallisuuden parantamiseksi.<ref
* '''Tunnettu aito päätöksentekotilanne''' voi olla esimerkiksi suunnitelma tehtaan rakentamiseksi, suunnitelmassa voidaan määritellä tehtävät ja lopputulos. Varsinaisen suunnittelutyön tiedonhankintaprosessia sen sijaan ei voida kuvata, koska se selviää vasta prosessin edetessä.<ref
* '''Täydellinen aito päätöksentekotilanne''' tulee vastaan esimerkiksi silloin, kun tietokonevirus lamauttaa sähkönjakelujärjestelmät ja niiden varajärjestelmät kovien pakkasten aikana.<ref
Byström liittää lisäksi malliinsa seuraavat kolme tietotyyppiä: ''tehtävätieto'' (task information), esimerkiksi faktat, ''tehtäväaluetieto'' (domain information), joka on tietoa esimerkiksi erilaisista menetelmistä ja ''tehtävänratkaisutieto'' (task-solving information), jota ovat esimerkiksi [[teoria]]t ja [[malli]]t.<ref
Tutkimuksessaan Byström havaitsi tehtävän kompleksisuuden määrittelevän sitä, mitä tietotyyppejä käytetään. Mitä kompleksisemmaksi tehtävä koetaan, sitä useamman tyyppistä tietoa sitä varten hankitaan. Näyttää myös siltä, että kompleksisuuden kasvaessa henkilölähteitä suositaan. Kullakin tietotyypillä on omat tyypilliset lähteensä, [[dokumentti|asiakirjat]] ovat yleisesti tehtäväaluetiedon pääasiallisia lähteitä, kun taas [[Asiantuntija|asiantuntijoita]] hyödynnetään kaiken tyyppistä tietoa tarvittaessa.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 92</ref>
Rivi 227 ⟶ 221:
=== Brenda Dervin ja Sense-Making–teoria ===
[[Tiedosto:Tiedonhankinta Kuvio4.tif|thumb|Sense-making-teoria]]
Yhdysvaltalainen viestinnäntutkija [[Brenda Dervin]] on tutkinut tapoja, jolla ihmiset merkityksellistävät toimintaansa ja valintojaan arkipäivän vaihtelevissa tilanteissa. Ilmaisulla sense-making hän viittaa toiminnan merkityksellistämiseen. [[Sense-Making-teoria]] rakentuu kolmesta viestinnällisestä metaforasta:
#tilanne (situation)
Rivi 241 ⟶ 235:
* Thomas J. Allen
* Patrick Wilson
* [[Carol C. Kuhlthau]] ([[
* [[Pamela McKenzie]] ([[
== Tiedonhankintatutkimus Suomessa ==
| |||