Ero sivun ”Tekstiviesti” versioiden välillä

 

==Syntyhistoria==

 

Kun GSM-järjestelmää alettiin yhteiseurooppalaisena hankkeena suunnitella 1980-luvun alussa, oli elektroniikka saavuttanut tason, jossa pienet vähän virtaa kuluttavat tekstinäytöt olivat mahdollisia ja mikroprosessoritekniikan avulla radiolaitteisiin pystyttiin integroimaan tarpeeksi älykkyyttä uusien mutkikkaidenkin toimintojen toteuttamiseksi. Tarvittiin vain oivallusta ja tahtoa ottaa myös tekstiviestintä osaksi matkapuhelinjärjestelmää. Lisäksi se piti tehdä järkevällä tavalla teknisesti ja osata ottaa huomioon, että paitsi tekstiviestien vastaanotto (kuten hakujärjestelmissä), myös sanoman kirjoittaminen matkapuhelimella tuli olla mahdollista.

Viimeisessä vaiheessa SMS:ään kehitettiin vielä lisäominaisuuksia kuten vastaajaviestistä ilmoittavat kuvakkeet, yksinkertaiset väri- ja kuvaominaisuudet sekä pitkät tekstiviestit. Tuolloin DGMH:n puheenjohtaja oli englantilainen.</nowiki>

 

 

Yleisimmät matkapuhelimet osaavat ketjuttaa viestejä siten, että jos viesti on yli 160 merkkiä pitkä, se jaetaan osiin ja lähetetään 160 merkin osissa. Jos vastaanottava puhelin osaa käsitellä pitkiä viestejä, ne näkyvät sellaisenaan normaalisti. Muussa tapauksessa viesti näytetään useana erillisenä viestinä. Verkossa pitkät tekstiviestit jaetaan 160 merkin pituuden mukaisesti, ja myös laskutetaan aina alkavan 160 merkin mukaisesti, vaikka viesti puhelintekniikan edistyttyä lähtee ja tulee vastaanottajalle näkyviin yhtenä pitkänä viestinä.

==Yhteiskunnallinen vaikuttaminen==

 

 

Tekstiviestejä on käytetty myös vaalivaikuttamiseen ja suoran kansalaistoiminnan järjestäytymiseen.