Ero sivun ”Tampereen teknillinen yliopisto” versioiden välillä

'''Tampereen teknillinen yliopisto''' ('''TTY''', {{k-en|Tampere University of Technology}}, ''TUT'') on [[Tampere]]ella [[Hervanta|Hervannan]] kaupunginosassa sijaitseva, korkeinta teknillistä opetusta ja tutkimusta harjoittava [[yliopisto]]. Se aloitti toimintansa vuonna 1965 Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakouluna ja itsenäistyi vuonna 1972 '''Tampereen teknilliseksi korkeakouluksi (TTKK)'''. Tampereen teknillisen korkeakoulun nimi muuttui Tampereen teknilliseksi yliopistoksi 1. tammikuuta 2003.

Vuoden 2010 alusta alkaen TTY on toiminut säätiöyliopistona ollen toinen säätiömuodon valinneista suomalaisista yliopistoista. Tampereen teknillisenä yliopistona toimiva TTY-säätiö keskittyy tekniikan ja arkkitehtuurin tieteelliseen tutkimukseen ja tähän tutkimukseen perustuvaan ylimpään opetukseen. Vuonna 2014 TTY-säätiön kokonaisrahoitus oli 167,1 miljoonaa euroa. Valtion yleisavustuksena rahoituksesta kertyi 49 prosenttia. Vuosina 2010 - 2012 toteutettu varainkeruukampanja TTY-säätiön pääomaan tuotti lähes 40 miljoonan euron yksityiset lahjoitukset. Yhdessä valtion vastinrahan kanssa lahjoitukset muodostavat TTY-säätiölle runsaan 137 miljoonan euron suuruisen säätiöpääoman.

TTY:n [[rehtori]]na on 1. elokuuta 2008 alkaen toiminut elektroniikan [[professori]] [[Markku Kivikoski]]. TTY:llä työskentelee lähes 2 000 henkilöä, joista 1 500 kuuluu opetus- ja tutkimushenkilökuntaan. Henkilöstöstä noin 400 on ulkomaalaisia<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä = |Nimeke = Vuosikertomus 2014|Sivu = |Julkaisija = Tampereen teknillinen yliopisto|Vuosi = }}</ref>.

TTY:n tieteellisessä toiminnassa yhdistyvät luonnontieteellinen, teknillinen ja liiketoimintaan liittyvä tutkimus. Yliopiston 2013–2016 strategian mukaan, sen vahvuuksia ovat perus- ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutus, laajat kansainväliset verkostot sekä poikkitekniset ja monitieteiset tutkimushankkeet.<ref name=":2" />

TTY:n tutkijat tuottavat vuosittain noin 1&nbsp;400 referee-julkaisua eli referoituja artikkeleita tieteellisissä lehdissä, kokoomateoksissa ja konferenssijulkaisuissa.<ref name=":1" /> TTY:ssä työskentelee 11 FiDiPro-professoria ja 2 FiDiPro Fellow'ta (2015).

Valittavana 13 hakukohdetta, joissa tutkintoaan voi omilla valinnoillaan muokata haluamaansa suuntaan. Yliopistosta valmistuu diplomi-insinöörejä ja arkkitehtejäarkkitehteja sekä tekniikan ja filosofian tohtoreita merkittävimmille teollisuuden aloille, erityisesti teknologiateollisuuteen ja rakennettuun ympäristöön liittyviin tehtäviin. Perustutkinnon suorittaneista oli töissä valmistumisajankohtanaan 71 prosenttia vuonna 2014. Valmistuneista valtaosa sijoittuu yksityiselle sektorille. Yrittäjien osuus valmistuneista oli yksi prosentti vuonna 2014<ref name="stat" />.

TTY:stä valmistuu vuosittain keskimäärin noin 800 perustutkinnon suorittanutta eli [[diplomi-insinööri]]ä tai [[arkkitehti]]a ja 90 jatkotutkinnon suorittanutta tohtoria. Perustamisvuodesta 1965 lähtien yliopistosta on suorittanut perustutkinnon yli 14&nbsp;700, lisensiaatin tutkinnon noin 800 ja tohtorin tutkinnon yli 800 henkilöä.{{lähde}} Opiskelijamäärät ovat kasvaneet lähes koko historian ajan, tosin 2000-luvulla kasvu on hidastunut ja vuosittaista uusien opiskelijoiden sisäänottoa supistettu hieman.

[[Opiskelija|Opiskelijoita]] TTY:llä on noin 9 200, joista 8 000 suorittaa [[ylempi korkeakoulututkinto|ylempää korkeakoulututkintoa]] ([[diplomi-insinööri]] tai [[arkkitehti]]) ja 1 200 [[Jatkotutkinto|jatko-opintoja]]<ref name="stat">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tut.fi/fi/tietoa-yliopistosta/avainasiat/tilastotietoa/index.htm | Nimeke=Tilastotietoa | Ajankohta=17.6.2015 | Julkaisu=tut.fi | Julkaisija=TTY | Viitattu=7.7.2015}}</ref> Ulkomaalaisia vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita on 1 300. Teknillisen yliopiston opiskelijaa, joka ei ole suorittanut vielä [[tekniikan kandidaatti|tekniikan kandidaatin]] välitutkintoa, kutsutaan tekniikan ylioppilaaksi. Yli vuoden opiskelleita tekniikan ylioppilaita ja tekniikan kandidaatteja kutsutaan vapaamuotoisesti [[teekkari|teekkareiksi]].

Teknillisen korkeakoulun perustaminen Tampereelle oli esillä jo 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Valtiomies [[Agathon Meurman]] käsitteli aihetta [[Suomen senaatti|Suomen senaatissa]] vuonna 1857<ref name="Wacklin_1995">{{kirjaviite | Tekijä=Matti Wacklin | Nimeke=Lainahöyhenissä kohti teknopolista. Kronikka 30-vuotiaan TTKK:n vaiheista. | Selite= | Julkaisupaikka=Valkeakoski | Julkaisija=Tampereen teknillinen korkeakoulu | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-722-380-3}}</ref>. Osittain syynä oli se, että Tampereesta kehittyi jo 1800-luvulla huomattava teollisuuskaupunki ja teknilliselle korkeakoulutukselle oli kaupungissa tarvetta. Teknillisen korkeakoulun siirtämistä Helsingin keskustasta avarammille alueille kaupungin reunaosiin tai Tampereelle keskusteltiin myös 1910-luvulla<ref name="Aalto-yliopiston_historia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aalto.fi/fi/about/history/tkk/ | Nimeke = Opetusta ja tutkimusta Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1849 – Aalto-yliopisto | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Aalto-yliopisto | Viitattu = 20.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. Toisen maailman sodan jälkeen Helsingin teknillisen korkeakoulun siirtämistä pohdittiin jälleen, sillä koulun toimitilat olivat vaurioituneet toisen maailmansodan pommituksissa. 1960-luvulla Teknillisen korkeakoulun neuvottelukunta esitti yllättäin koulutuksen aloittamista Tampereella. Teknillisen korkeakoulun sen aikainen rehtori [[Jaakko Ranhola]] oli laskenut, että ruotsalaisia tekniikan opiskelijoita oli vuonna 1964 keskimäärin 2,6-kertainen määrä Suomeen verrattuna. Tämä oli teollisuuden näkemyksen mukaan kestämätöntä pitkällä aikavälillä<ref name="Wacklin_1995" />.