Ero sivun ”Sotaorpo” versioiden välillä

'''Sotaorpo''' on henkilö joka lapsena on sodan johdosta menettänyt huoltajansa, useimmiten isänsä, sodan vuoksi [[orpo]].

Sotaorpojen määrää maailmassa on vaikea arvioida, mutta heitä on miljoonia. The International Rescue Committee (IRC) arvioi, että yksinomaan Afrikassa on 150,000 sotaorpoa. Luku saattaa olla aliarvioitu, sillä yksinomaan [[Sierra Leone]]ssa arvioidaan olevan 60,000 sotaorpoa. Pakolaisina tai vanhemmistaan erossa YK:n pakolaiskomissaarin [[UNHCR]] mukaan vuonna 2003 eli 4.6 miljoonaa ihmistä yksinomaan Saharan eteläpuoleisessaeteläpuolisessa Afrikassa. Maan sisäisessä pakolaisuudessa eli 5.8 miljoonaa ihmistä. Vähintään puolet näistä on lapsia. Suurin osa kodittomista tulee [[Burundi]]sta, [[Sudan]]ista, [[Angola]]sta, [[Somalia]]sta ja [[Kongon demokraattinen tasavalta|Kongon Demokraattisesta tasavallasta]] <ref name=wb>http://go.worldbank.org/PZGVCAH740 Vulnerable Children & Youth</ref>.

Kodittomia sotaorpoja on helppo pakottaa ja [[orja|orjuuttaa]] lapsisotilaiksi. Kansainvälinen työjärjestö [[ILO]] arvioi lapsisotilaitten määräksi 120,000. Arviolta 80,000 lasta on joutunut pakkotyöhön armeijalle <ref name=wb/>. IRC arvioi lapsisotilaiden kokonaismääräksi jopa 300,000 <ref>http://www.ircuk.org/in-the-field/how-we-help/children-and-young-people Working with Children and Young People </ref>.

Ilman vanhempia kasvavat sotaorvot ovat traumoille alttiina. Nykyaikaisissa sodissa lisäksi monet lapset haavoittuu. Arviolta noin kuusi miljoonaa lasta on vakavasti haavoittunut ja neljä miljoonaa lasta on pysyvästi vammautunut nykyisten sotien seurauksena. Puolet näistä sodan vammauttamista lapsista elää Afrikassa. Vähintään sama määrä lapsia kärsii sodan aiheuttamista psyykkisistä traumoista. <ref name=wb/>.

Vasta nyt 2000-luvulla kun sotaorvot ovat jo eläkeiässä, lapsuuden muistot ja isättömyyden traumat ovat tulleet yhä enemmän esiin. On tullut tarve tavata kohtalotovereita, keskustella koetusta ja järjestäytyä. Ensimmäinen paikallisyhdistys perustettiin Lahteen vuonna 1999, sen jälkeen Jyväskylään ja Kymenlaaksoon. Nykyään paikallisyhdistykset kattavat koko maan ja ovat liittyneet Kaatuneitten Omaisten Liittoon. <ref>Kallio 2010, s. 18–22.</ref> Sotaorpojen kohtaloita valottavat 2000-luvulla ilmestyneet muistelmateokset, joita ovat julkaisseet sekä kustannusosakeyhtiöt että paikallisyhdistykset omakustanteina.