Ero sivun ”Veto-oikeus” versioiden välillä

309 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
linkki vanhaan hallitusmuotoon, pyhäpäivänippelit pois merkityksettöminä
(Siitä, että aikaisempi, vahvempi veto-oikeus perustui tuolloin voimassa olleeseen valtiosääntöön, ei liene epäselvyyttä.)
(linkki vanhaan hallitusmuotoon, pyhäpäivänippelit pois merkityksettöminä)
[[Suomi|Suomen]] vuonna 2000 voimaan tulleen [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] mukaan [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentillä]] on lykkäävä eli ''suspensiivinen veto-oikeus'' eli hän voi jättää vahvistamatta [[Eduskunta|eduskunnan]] hyväksymän [[Laki|lain]], jolloin laki palautuu eduskunnalle uudelleen käsittelyä varten. Tämä ei ole varsinainen lainsäädännöllinen veto-oikeus vaan lähinnä oikeus palauttaa laki eduskunnan uudelleen harkittavaksi. Mikäli eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Jos eduskunta ei uudessa käsittelyssä hyväksy lakia, se raukeaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P77 | Nimeke = Suomen perustuslaki | Tekijä = | Selite = 77–78 § | Ajankohta = | Julkaisija = Finlex® | Viitattu = 17.5.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+1/1998 | Nimeke = Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi (HE 1/1998 vp) | Tekijä = | Selite = Yksityiskohtaiset perustelut, 77 § | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 17.5.2012 | Kieli = }}</ref>
 
Vuonna 1919 säädetyn, vuoteenVuoteen 2000 voimassa olleen valtiosäännön[[Vuoden mukaan1919 Suomenhallitusmuoto|vuoden 1919 hallitusmuodon]] mukaan tasavallan presidentin vahvistamatta jättämä laki voitiin vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen käsitellä uudelleen niin, että se tuli voimaan ilman presidentin vahvistusta.<ref>Uusi pikkujättiläinen, painos vuodelta 1989, s. 398</ref> Presidentillä oli veto-oikeuden lisäksi mahdollisuus määrätä lain voimaantulopäivämäärä silloin kun eduskunta ei ollut päättänyt lain voimaantulosta.{{lähde}} Tunnettu esimerkki tästä liittyy arkipyhien siirtämiseen lauantaista takaisin perinteisille paikoilleen: Vuonna 1985 eduskunta päätti siirtää takaisin vanhoille paikoille kaksi arkipyhää, jotkaettä oli[[loppiainen]] vuonnasiirretään 1972 tehdyllä lainmuutoksella normaalimittaisten, katkottomien työviikkojen määrän lisäämiseksi siirretty aina lauantaina vietettäviksi: loppiaisenlauantaipäivästä takaisin aina [[6. tammikuuta]] vietettäväksi ja että [[Kristuksen taivaaseenastumisen päivänpäivä]] siirretään lauantaista takaisin torstaiksi, jolloin muutettiin myösja sen nimi jälleenpalautetaan helatorstaiksi., Työmarkkinajärjestötmutta työmarkkinajärjestöt eivät pitäneet päätöksestä,. ja tasavallanTasavallan presidentti [[Mauno Koivisto]], joka tunsi myötätuntoa niitä kohtaan, vahvisti lain helmikuussa 1986 mutta määräsi, että se tulee voimaan vasta vuonna 1992.<ref>http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja5.142-177.pdf</ref>
 
== Veton kumoaminen ==
67 872

muokkausta