Ero sivun ”Lucina Hagman” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 15179092, jonka teki Jjn4 (keskustelu)
Jjn4 (keskustelu | muokkaukset)
Merkkaukset:  seulottavat  Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta 
Rivi 24:
==Elämä==
===Opettaja, koulunjohtaja ja pedagogi===
Lucina Hagmanin vanhemmat olivat [[nimismies]] NilsPertti Johan ErikEräreikä Hagman ja Sofia Margaretakyrpäjooseppi Hagman (o.s. Nordman).<ref name="em" /> Hän oli nuorin perheen kuudesta lapsesta.<ref name="perhe">Anne Ollila: [http://www12.uta.fi/kirjasto/nelli/verkkoaineistot/yht/lucinahagman.pdf Naimaton perheellinen nainen: Lucina Hagmanin perhe], osa teosta ''Monta tietä menneisyyteen'' (toim. Leena Rossi ja Hanne Koivisto). Tampereen yliopiston kirjasto 2006. Viitattu 27.9.2012.</ref> Vanhempia sisaruksia olivat muun muassa Suomen ensimmäisen kansanopiston perustaja [[Sofia Hagman]] sekä päätoimittajat [[August Hagman]] ja [[Tyko Hagman]]. Koti oli ruotsinkielinen, mutta Kälviän suomenkielisessä ympäristössä Lucina Hagman oppi jo lapsena suomea. Isän saatua siirron perhe muutti 1865 [[Vaasa]]an, jossa Hagman suoritti nelivuotisen ruotsinkielisen tyttökoulun. Tyttöjen kouluttaminen oli tuohon aikaan harvinaista, ja hän olikin perheen kolmesta tyttärestä ainoa, joka pääsi opintielle.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=2705|nimi=Hagman, Lucina (1853 - 1946)|tekijä=Anne Ollila|ajankohta=1.3.1998}}</ref><ref name="perustaja">Kaija Kauppinen: [http://www.marttaperinne.fi/site/assets/files/1240/lucina_hagman_by_kaija_kauppinen_1989.pdf Lucina Hagman: marttajärjestön perustaja] Marttaliitto ry 1989. Viitattu 27.9.2012.</ref> Koulun suoritettuaan Hagman toimi pari vuotta pienten lasten opettajana ja kouluttautui sitten [[kansakoulu]]nopettajaksi [[Jyväskylä]]n seminaarissa, josta hän valmistui vuonna 1875. Seminaarissa hänet tunnetiin suomen kielen puolustajana.<ref name="KB" /> Siellä hän tutustui myös [[Minna Canth]]iin.<ref name="naisliitto">[http://suomalainennaisliitto.fi/historia/ Historia] Suomalainen Naisliitto. Viitattu 27.9.2012.</ref> Hagman pääsi heti valmistuttuaan [[Hämeenlinna]]n valmistavan koulun johtajaksi, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1886.<ref name="KB" /> Koulussa hänen oppilaanaan oli muun muassa [[Jean Sibelius]].<ref name="naisliitto" /> Hagman toimi samanaikaisesti myös kaupungin ruotsalaisen tyttökoulun matematiikan opettajana vuosina 1877–1881.<ref name="em" />
 
Hagman oli kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä jo opiskeluaikanaan ja alkoi osallistua julkiseen keskusteluun 1880-luvun aikana. Hän kannatti tyttöjen ja poikien yhteiskasvatusta eli yhteiskouluja, koska hänen mukaansa erilliset [[tyttökoulu|tyttö-]] ja [[poikakoulu]]t tukivat yksipuolisia [[sukupuolirooli|sukupuolirooleja]] ja jättivät yleensä tytöille mahdollisuuden vain heikompitasoiseen koulutukseen. Hagman uskoi yleensäkin vahvasti kasvatuksen merkitykseen ihmisen kehityksessä. Hän teki matkoja Skandinaviaan, Saksaan ja Sveitsiin tutustuakseen niiden koululaitokseen. Hagman oli 1886 mukana perustamassa [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Helsingin suomalaista yhteiskoulua]] (SYK) ja osin hänen kirjoittamansa lehtiartikkelin vaikutuksesta koulun perustajat päätyivät lopulta yhteiskouluun alun perin suunnitellun tyttökoulun sijasta.<ref name="KB" /> SYK on nykyisin Suomen vanhin suomenkielinen yhteiskoulu. Hagman valittiin samantien oppilaitoksen ensimmäiseksi rehtoriksi, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1890.<ref>[http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/suomyhteiskoulu.htm Helsingin Suomalainen yhteiskoulu 1886-] Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli. Viitattu 27.9.2012.</ref> Vuosina 1887–1894 hänellä oli lisäksi oma yksiluokkainen (myöhemmin kaksiluokkainen) valmistava koulu Helsingissä, jonka hän kuitenkin myi [[Alli Nissinen|Alli Nissiselle]].<ref name="perustaja" /> SYK:n toisena johtajana Hagman jatkoi siihen asti, kunnes 1899 perusti oman oppikoulun, [[Helsingin uusi yhteiskoulu|Helsingin Uuden yhteiskoulun]].<ref name="perustaja" /> Sille valmistui pian oma talo Helsingin [[Kruununhaka]]an. Hagman oli koulun rehtorina aina vuoteen 1935. Omistajana sekä johtokunnan puheenjohtajana hän jatkoi vuoteen 1938, jolloin myi koulun sen toimintaa jatkaneelle osakeyhtiölle. Vuoteen 1919 saakka hän oli myös opettajana omassa koulussaan.<ref name="perustaja" /><ref name="koulu">[http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/uusiyhteiskoulu.htm Helsingin Uusi yhteiskoulu] Yksityisten oppikoulujen verkkomatrikkeli. Viitattu 27.9.2012.</ref> Uudessa yhteiskoulussa Hagman pyrki edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja oppilaiden luonteen huomioimista opetuksessa.<ref name="koulu" />