Ero sivun ”Veto-oikeus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Suomessa: Vähän laveampi selitys aiemmasta tilanteesta. |
→Suomessa: Perusteellisempi selitys arkipyhien siirroista. |
||
Rivi 14:
[[Suomi|Suomen]] vuonna 2000 voimaan tulleen [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] mukaan [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentillä]] on lykkäävä eli ''suspensiivinen veto-oikeus'' eli hän voi jättää vahvistamatta [[Eduskunta|eduskunnan]] hyväksymän [[Laki|lain]], jolloin laki palautuu eduskunnalle uudelleen käsittelyä varten. Tämä ei ole varsinainen lainsäädännöllinen veto-oikeus vaan lähinnä oikeus palauttaa laki eduskunnan uudelleen harkittavaksi. Mikäli eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Jos eduskunta ei uudessa käsittelyssä hyväksy lakia, se raukeaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P77 | Nimeke = Suomen perustuslaki | Tekijä = | Selite = 77–78 § | Ajankohta = | Julkaisija = Finlex® | Viitattu = 17.5.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+1/1998 | Nimeke = Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi (HE 1/1998 vp) | Tekijä = | Selite = Yksityiskohtaiset perustelut, 77 § | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 17.5.2012 | Kieli = }}</ref>
Vanhan valtiosäännön aikana vuosina 1919–2000 tasavallan presidentin veto-oikeus oli nykyistä vahvempi, sillä hänen vahvistamatta jättämänsä laki voitiin vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen käsitellä uudelleen niin, että se tuli voimaan ilman presidentin vahvistusta.<ref>Uusi pikkujättiläinen, painos vuodelta 1989, s. 398</ref> Presidentillä oli veto-oikeuden lisäksi mahdollisuus määrätä lain voimaantulopäivämäärä silloin kun eduskunta ei ollut päättänyt lain voimaantulosta.{{lähde}}
== Veton kumoaminen ==
|