Versio 1. syyskuuta 2015 kello 17.07 muokkaa Paju (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 94 663 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 1. syyskuuta 2015 kello 17.15 muokkaa kumoa Paju (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 94 663 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 4: Valmistusmenetelmän keksi ylitarkastaja William McKercher vuonna 1931 Intian [[Assam (tee)\|Assamin teealueen]] Amgoorien teetilalla. CTC-menetelmällä hajoitetuista teemurusista syntyi teejuomaa nopeammin, se oli vahvempaa ja muruset helpottivat teepussien täyttämistä.<ref name="nationalgeographic"/> Vuonna 2012 kiinalainen tutkijaryhmä ~~arvioi~~totesi [[FAO]]:n tilastoihin nojautuen mustan CTC-teen osuudeksi maailmanlaajuisesti noin 45 prosenttia kaikesta tuotetusta teestä. Ortodoksisella menetelmällä tuotettiin 25 prosenttia, [[vihreä tee\|vihreän teen]] ja muiden [[Tee#Teelaadut\|teelaatujen]] osuus oli 30 prosenttia. CTC-tuotannon suurmaita olivat [[Musta tee#Intia\|Intia]] (57% osuus CTC-teestä), [[Musta tee#Kenia\|Kenia]] (24%), [[Musta tee#Bangladesh\|Bangladesh]] (4%) ja [[Musta tee#Malawi\|Malawi]] (3%). <ref name="ifama.org"/> CTC-tee on aina rikottua tai raekooltaan pieneksi murskattua teetä, ja on yleensä [[teen laatuluokitus\|laatuluokitukseltaan]] BOP:ta huonompaa. Teejauheiden kaupankäyntiä ja valintaa varten CTC-teelle on omia laatuluokkia. Useimmiten raekooltaan pienimmät mustan teen kauppanimikkeet sisältävät lyhenteen F (Fannings, raekooltaan noin 1–1,5 millimetrin teehiukkasia) tai D (dust, Fannings -teelaatua pienirakeisempaa teejauhetta). Näitä täydennetäään erilaisilla etuliitteillä, kuten P (Pekoe) tai O (orange).<ref name="teabrokers-glossary"/>

Ero sivun ”CTC-menetelmä” versioiden välillä