Ero sivun ”Seija Simola” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Seija Saara Maria Simola''' (nyk. Franzén, s. [[25. syyskuuta]] [[1944]] [[Helsinki]]) <ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Latva, Tony; Tuunainen, Petri| Nimeke= Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa| Julkaisija=Helsinki: WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste= ISBN 951-0-27817-3}} </ref> on [[Suomi|suomalainen]] [[iskelmälaulaja]]. Vanhemmat taidemaalari, [[dir.cant]] [[Urpo Simola]] ja voimistelija Anita Lappalainen{{lähde}}. Seija Simola oli [[1960-luku|1960-luvun]] ja [[1970-luku|1970-luvun]] suosituimpia naislaulajia.
== Ura ==
[[1960-luku|1960-luvun]] alkupuolella 18-vuotias Seija Simola esiintyi Leo Lindblomin yhtyeen solistina. Hänen seuraava kiinnityksensä oli Erkki Valasteen orkesterissa. Ensimmäinen single ''Kun hämärtää / Suurkaupungin valot'' ilmestyi vuonna [[1966]]. Vuonna [[1969]] julkaistiin italialaisiskelmät ''Kun aika on'', ''Sulle silmäni annan'' ja ''Rakkaus kasvoista kasvoihin''. Samana vuonna ilmestyivät myös ''Näkemiin'' (Aranjuez-konserton teema) ja [[Claude Debussy]]n ''Kuutamo''.
Simola oli suosittu artisti koko [[1970-luku|1970-luvun]] ajan. Laulelmien ja iskelmien lisäksi hän levytti silloin tällöin myös pop-musiikkia kuten tunnetut [[ABBA]]-kappaleet ''Waterloo'' ja ''Fernando'', joihin laulaja itse teki suomennokset. Suurimpia menestyksiä olivat ''Maritza'' ja ''Et itkeä saa Argentiina''. 70-luvulla Seija Simola lauloi myös [[Pepe & Paradise]]n kanssa ja Lauluyhtye Fyrkassa, jonka [[Yleisradion_kantanauha|kantanauhaäänitteitä]] soitettiin ahkerasti radiossa. Parhaiten mieliin lienee jäänyt lastenlaulu ''Pippuri ja unikko''.
| |||