Ero sivun ”Espanjan sisällissota” versioiden välillä

Heinäkuun 12. päivänä 1936 falangistit murhasivat hallituksen poliisivoimien luutnantin [[José Castillo]]n, joka kuului [[Espanjan sosialistinen työväenpuolue|sosialistiseen työväenpuolueeseen]]. Hän oli jo toinen muutaman viikon sisään surmattu vasemmistolainen [[Guardia de Asalto]]n upseeri. Vuorokautta myöhemmin poliisit kostivat Castillon murhan sieppaamalla ja ampumalla monarkistisen konservatiivipoliitikon [[José Calvo Sotelo]]n. Kansallismieliset upseerit käyttivät Sotelon murhaa tekosyynä kapinalle, vaikka sitä oli suunniteltu jo keväästä lähtien.<ref>[http://www.spartacus.schoolnet.co.uk/SPcastillo.htm José Castillo] Spartacus Educational. Viitattu 2.4.2014.</ref>

 

 

=== Voimasuhteet taistelujen alkaessa ===

== Sodan osapuolet ==

=== Tasavaltalaiset ===

 

Varsinaisen armeijan ohella sodassa oli mukana lukuisia eri poliittisten ryhmittymien, itsenäisyysliikkeiden ja ammattiliittojen jäsenistä muodostettuja joukkoja. Sodan alkuvaiheessa ne toimivat lähinnä miliisiyksiköinä ja järjestyskaarteina, armeijan muotoon ryhmät organisoitiin vasta myöhemmin. Taisteluihin osallistuivat kaikki [[Espanjan kansanrintama]]ssa mukana olleet puolueet, Baskimaan ja Katalonian itsenäisyyttä ajavat ryhmät sekä sosialistinen [[Unión General de Trabajadores|UGT]]-ammattiliitto, [[Anarkosyndikalismi|anarkosyndikalistinen]] [[Confederación Nacional del Trabajo|CNT]]-ammattiliitto ja anarkistinen [[Federación Anarquista Ibérica|FAI]]-järjestö. Näihin ryhmiin kuului yhteensä useita kymmeniä tuhansia taistelijoita, joista osa oli myös naisia. Heitä oli erityisesti anarkistien riveissä.<ref>[http://libcom.org/history/women-spanish-revolution-solidarity Women in the Spanish revolution - Solidarity] Libcom. viitattu 4.4.2014.</ref>

Maltilliset sosialistit ja kommunistit halusivat säilyttää tasavallan ja yksityisomistuksen, mutta anarkistit puolestaan olivat valmiit hyödyntämään sotaa teollisuuden, palvelujen ja maatalouden [[kollektivisointi|kollektivisoimiseksi]] työläisten haltuun. POUM asettui tukemaan anarkistien Kataloniassa aloittamaa niin sanottua [[Espanjan vallankumous (1936)|Espanjan vallankumousta]], vaatien lisäksi [[proletariaatin diktatuuri|proletariaatin diktatuuria]]. Sosialistien ja erityisesti kommunistisen PCE:n johto katsoi kuitenkin tärkeämmäksi ylläpitää kansanrintamaa liberaalien kanssa ja asettui jarruttamaan vallankumouksellisia vaatimuksia.<ref>[http://libcom.org/history/1936-1939-the-spanish-civil-war-and-revolution 1936-1939: The Spanish civil war and revolution] Libcom. Viitattu 4.4.2014.</ref> PCE:n suhtautumisen taustalla tosin oli lähinnä se, että anarkistit ja POUM vastustivat Stalinia ja lisäksi anarkistit suhtautuivat kielteisesti koko Neuvostoliittoon. Eri ryhmien väliset ristiriidat kärjistyivät toukokuussa 1937 avoimeksi katutaisteluksi, jota kutsutaan ''[[Barcelonan toukokuu]]ksi''. Hallitusta ja kommunisteja olivat vastassa eri anarkistiryhmittymät ja POUM. Kuusi päivää kestäneet taistelut päättyivät aselepoon ja sovitteluun. Niiden seurauksena anarkistien vaikutusvalta väheni Kataloniassa ja kommunistien puolestaan kasvoi.<ref name=solidarity>[http://www.solfed.org.uk/the-%E2%80%98may-days%E2%80%99-in-barcelona-1937 The ‘May Days’ in Barcelona 1937] Solidarity Federation. Viitattu 4.4.2014.</ref> PCE aloitti Stalinin vaatimuksesta Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun [[NKVD]]:n johdolla puhdistukset, jotka johtivat useiden POUM:n jäsenten murhiin sekä lopulta koko puolueen kieltämiseen.<ref name=broue>[https://www.marxists.org/history/etol/writers/broue/works/1967/04/trotsky-spanish-revolution.htm Broue, Pierre: "Trotsky and the Spanish Revolution"] Marxists.org. Viitattu 4.4.2014.</ref> Barcelonan toukokuun jälkeen kansanrintamahallitus myös osittain purki anarkistien toimeenpanemia kollektivisointeja ja yhtiöt pyrittiin ottamaan valtion kontrolliin.

 

 

=== Kansallismieliset ===

Pääministeri Negrinin johtamaa Espanjan toisen tasavallan hallitusta vastaan nousi 5. maaliskuuta sotilasjuntta, joka halusi rauhanneuvotteluja kansallismielisten kanssa. Eversti [[Segismundo Casado]]n johtama juntta onnistui syrjäyttämään hallituksen, joka pakeni päivää myöhemmin Ranskaan. Aloitetuissa rauhanneuvotteluissa Franco ei edelleenkään hyväksynyt kuin ehdottoman antautumisen ja niin rauhansopimusta ei saatu aikaan.<ref>[http://global.britannica.com/EBchecked/topic/408137/Juan-Negrin-Lopez Juan Negrín López] Encyclopaedia Britannica. Viitattu 7.7.2014.</ref>

 

 

==Terrori sodan aikana ja sen jälkeen==