Ero sivun ”Jalavat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
nimi hollanninjalavatauti |
||
Rivi 18:
'''Jalavat''' (''Ulmus'') on [[Jalavakasvit|jalavakasveihin]] (''Ulmaceae'') kuuluva suku. Siihen kuuluu 45 lajia, jotka kasvavat pohjoisella pallonpuoliskolla.<ref>[http://www.tampere.fi/ytoteto/puisto/puistot/kasvit/jalava.htm Tampereen kaupunki]</ref> Jalavat ovat korkeita, usein karhealehtisiä puita, jotka kukkivat keväällä ennen lehtimistään. Niiden kukat ovat pieniä, ruskeita ja mykerömäisissä sarjoissa. Hedelmä on siipipalteinen pähkylä, jonka siivet ovat paperinohuet.<ref name="VF">{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/ulma/ulmus/welcome.html | Nimeke = Den virtuella Floran | Tekijä = Anderberg, A & A-L | Ajankohta = 2004-2009 | Julkaisupaikka = Tukholma | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet| Viitattu = 7.7.2009 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Jalavien, varsinkin vuorijalavien lehdistöt kasvavat, varsinkin nuorilla yksilöillä tasannemaisesti, joten ne varjostavat hyvin maata.
Etelä-Suomessa kasvavat [[vuorijalava]] (''Ulmus glabra'') ja [[kynäjalava]] (''Ulmus laevis''); molempia hoidetaan myös puistopuina. Suomen jalavaesiintymät ovat jäänne jääkauden jälkeiseltä lämpimämmältä hemiboreaaliseslta, atlanttiselta kaudelta, jolloin se on voinut olla melko runsaskin Etelä-Suomessa. Tämän takia jalavia kasvaa luonnossa vain muutamissa paikoissa, eikä se kuulu enää Suomen tavallisimpaan metsälajistoon. Varsinkin Länsi-Euroopassa [[
Vuorijalava on kynäjalavaa selvästi runsaampi puu. Se kasvaa tosin harvinaisena, ja yksittäisinä esiintyminä pääosin vain Etelä-Suomen tammivyöhykkeellä, paikoittain pohjoisempanakin. esiintymiä löytyy pohjoisempaa mm. Tampereelta, Korpilahdelta ja jopa Kuopiosta.
| |||