|
Jodi on perse t asikainen juujuu t joel anna elektroniikkaa perseeseen t joelin vip
{{Alkuaine|nimi=Jodi
|edellinen=[[Telluuri]]
|seuraava=[[Ksenon]]
|edellinen-tunnus=[[Bromi|Br]]
|tunnus=I
|seuraava-tunnus=[[Astatiini|At]]
|sijaintikuva=[[Kuva:I-TableImage.png|250px]]
|järjestysluku=53
|luokka=[[Epämetalli]]
|lohko=p
|ryhmä=17, [[halogeeni]]
|jakso=5
|tiheys=(25 °C) 4,933
|kovuus=
|väri=Harmaanruskea
|löytövuosi=[[1811]]
|löytäjä=[[Bernard Courtois]]
|atomipaino=126,90447<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report) |Julkaisu=Pure and Applied Chemistry |Vuosikerta = 83 |Numero = 2| Sivu = 367–370 |Julkaisija = IUPAC |Tekijä=Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen |Ajankohta=2011 |Kieli={{en}} |www=http://www.iupac.org/publications/pac/pdf/2011/pdf/8302x0359.pdf |Viitattu=16.4.2011}}</ref>
|atomisäde=140 (115)
|kovalenttisäde=133
|van-der-waalsin-säde=198
|orbitaalirakenne=<nowiki>[</nowiki>[[krypton|Kr]]<nowiki>]</nowiki> 5s<sup>2</sup> 4d<sup>10</sup> 5p<sup>5</sup>
|elektroneja-elektronikuorilla=2, 8, 18, 18, 7
|hapetusluvut=−I, +I, +V, +VII
|kiderakenne=Ortorombinen
|olomuoto=Kiinteä
|sulamispiste-kelvin=386,85
|sulamispiste-celsius=113,70
|kiehumispiste-kelvin=457,4
|kiehumispiste-celsius=184,3
|moolitilavuus=25,72
|höyrystymislämpö=(I<sub>2</sub>) 41,57
|sulamislämpö=(I<sub>2</sub>) 15,52
|höyrynpaine=100
|höyrynpaine-lämpötila=309
|äänen-nopeus=
|äänen-nopeus-lämpötila=
|elektronegatiivisuus=2,66
|ominaislämpökapasiteetti=(25 °C) (I<sub>2</sub>) 214
|sähkönjohtavuus=7,7 · 10<sup>-8</sup>
|lämmönjohtavuus=(300 K) 0,449
}}
[[File:Iod kristall.jpg|thumb|Jodi]]
[[File:Iodine-evaporating.jpg|thumb]]
'''Jodi''' on [[halogeeni|halogeeneihin]] kuuluva [[alkuaine]], jonka [[kemiallinen merkki]] on '''I''' ({{k-la|iodium}}), [[järjestysluku (kemia)|järjestysluku]] 53 ja [[CAS-numero]] 7553-56-2. Jodilla on 38 tunnettua isotooppia massaluvultaan 108–145.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = John Emsley| Nimeke = Nature's Building Blocks: An A–Z Guide to the Elements| Kappale = | Sivu = 250| Selite = | Julkaisija = Oxford University Press | Vuosi = 2011| Tunniste = ISBN 9780199605637 | Viitattu =20.10.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kiinteässä olomuodossa jodi on väriltään violetinmustaa ja kaasuuntuessaan se on violettia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Albert Stwertka| Nimeke = A Guide to the Elements| Kappale = | Sivu = 137| Selite = | Julkaisija = Oxford University Press | Vuosi = 2002| Tunniste = ISBN 9780195150261 |Viitattu = 23.10.2014| Kieli = {{en}}}}</ref> Jodi on saanut nimensä [[kreikan kieli|kreikan kielen]] [[violetti]]a tarkoittavasta sanasta ''iodes''.
Jodin löysi ranskalainen [[Barnard Courtois]] vuonna [[1811]] valmistaessaan [[merilevä]]stä [[salpietari]]a [[ruuti]]a varten. Jodin alkoholiliuosta joditinktuuraa eli jodispriitä käytettiin 1960-luvulle asti [[desinfiointi]]aineena.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.saunalahti.fi/arnoldus/desinfec.html|Nimeke=Desiointiaineiden historiaa|Tekijä=Forsius, Arno|Viitattu=14.3.2014}}</ref> Luonnossa jodia ei ole vapaana alkuaineena, vaan etupäässä [[ionisidos|ioniyhdisteinä]], [[jodidi|jodideina]].
==Jodi ja ihmisen terveys==
Jodi on [[kilpirauhanen|kilpirauhasen]] toiminnalle välttämätön [[hivenaine]], mutta suuri määrä jodia on myrkyllistä. Jodin saanti on tarpeen kaikille eläimille. Jodin esiintyminen luonnossa vaihtelee, ja esimerkiksi vuoristoseuduilla ravinnosta saatavat määrät voivat olla liian pieniä. Jodia on kasveista eniten [[kaalit|kaaleissa]] ja [[sipulit|sipuleissa]]. Sitä löytyy myös paljon [[sienet|sienistä]]. Jodin saamisen varmistamiseksi sitä lisätään [[ruokasuola]]an 25–40 mg/kg.
Jodin puute voi aiheuttaa kilpirauhasen liikakasvun eli [[struuma]]n. Jodia tarvitaan kilpirauhasessa kahden hormonin, [[tyroksiini]]n ja [[trijodityroniini]]n valmistamiseen. Jos elimistössä ei ole saatavilla riittävästi jodia, on vaarana kilpailevien halogeenien, kuten bromin, kertyminen jodin tilalle.<ref>M Vobecký; A Babický; J Lener; E Svandová: “Interaction of bromine with iodine in the rat thyroid gland at enhanced bromide intake.” Biological Trace Element Research, Volume 54, Number 3 (1996), 207–212, DOI: 10.1007/BF02784432 </ref>
Joditabletti ei suojaa muiden radioaktiivisten aineiden kuin jodin eri isotooppien haittavaikutuksilta. Tabletti auttaa vain radioaktiivisen jodin laskeumaan, ja se otetaan vain viranomaisten kehotuksesta.
===Jodin tarve ja saanti===
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan [[ravitsemussuositukset|suositusten]] mukaan jodia tulisi saada 17 [[Mikrogramma|µg]]/vrk ravinnosta energiana saatua [[Joule|megajoulea]] kohti eli aikuisilla noin 150 µg/vrk. Suurimmaksi hyväksyttäväksi päiväsaanniksi on määritelty aikuiselle 600 µg/vrk.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.fineli.fi/component.php?compid=2189&lang=fi|Nimeke=Jodidi (jodi)|Julkaisu=Fineli|Julkaisija=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Viitattu=14.3.2014}}</ref> Jodin hyväksyttävän saantimäärän pitkäaikainen ylitys saattaa aiheuttaa myrkytysoireita.<ref name=rasu14>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/images/vrn/2014/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.pdf|Nimeke=Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014|Julkaisija=Ravitsemusneuvottelukunta|Tiedostomuoto=pdf|Sivu=47|Ajankohta=23.1.2014|Viitattu=5.3.2014}}</ref>
Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan suomalaiset naiset saivat jodia keskimäärin 190 [[Mikrogramma|µg]]/vrk ja miehet 235 [[Mikrogramma|µg]]/vrk kun teollisten elintarvikkeiden suolan oletettiin olevan jodioitua.<ref name=fin12>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110839/URN_ISBN_978-952-245-951-0.pdf?sequence=1 | Tekijä = Helldán, Anni, Raulio, Susanna ym. (toim.) | Nimeke = Finravinto 2012 -tutkimus | Julkaisija = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Ajankohta = 2013 | Viitattu = 11.3.2014}}</ref> Teolliset ruokavalmisteet eivät kuitenkaan aina sisällä jodioitua suolaa.<ref name=rasu14/> Neljäsosa jodista saadaan ruokasuolasta. Jodia saadaan pääasiassa viljavalmisteista, maitovalmisteista ja liharuuista.<ref name=fin12/>. Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee jodioidun ruokasuolan käyttöä kaikessa ruoanvalmistuksessa. Myös elintarviketeollisuudessa, joukkoruokailussa ja erityisesti leipomoissa suositellaan jodioidun ruokasuolan käyttöä<ref name=vrn2015>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.evira.fi/files/attachments/fi/vrn/vrn_jodi_toimenpidesuositus_10.2.2015_suomi.pdf | Tekijä = Valtion ravitsemusneuvottelukunta | Nimeke = Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee seuraavia toimenpiteitä väestön jodin saannin parantamiseksi | Julkaisija = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Ajankohta = 2015 | Viitattu = 10.2.2015}}</ref>
==Jodin yhdisteitä==
* [[Jodietaani]] (C<sub>2</sub>H<sub>5</sub>I / CH<sub>3</sub>CH<sub>2</sub>I ) CAS-numero 75-03-6
* [[Jodisyanidi]] (CNI) CAS-numero 506-78-5
* [[Metyylijodidi]] (CH<sub>3</sub>I) CAS-numero 74-88-4
* [[Kaliumjodidi]] (KI) CAS-numero 7681-11-0
* [[Natriumjodidi]] vedetön (NaI) CAS-numero 7681-82-5
* [[Vetyjodidi]] (HI) CAS-numero 10034-85-2
* [[Jodihappo]] (HIO<sub>3</sub>) CAS-numero 7782-68-5
== Katso myös ==
* [[Kidetankoprosessi]]
== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Iodine}}
* {{Kemikaalikortti|0167}}
* [http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2189&lang=fi Fineli: Jodidin lähteet ruoka-aineissa]
* {{Isotopes Project|I|jodin}}
{{Metatieto}}
[[Luokka:Alkuaineet]]
[[Luokka:Desinfiointiaineet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
| 