Ero sivun ”Retusaari” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Korjaus valtauksen vuosilukuun 1705->1703, jota ei kyllä tuolla lähteeksi merkityllä sivulla edes ole. Ruotsalaiset jokatapauksessa menettivät Nyenin ja Retusaaren 1703.
Rivi 19:
}}
'''Retusaari''' ({{k-ru|Котлин|Kotlin}}, {{k-sv|Reitskär}}) on [[Suomenlahti|Suomenlahden]] [[saari]], joka on osa [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]n [[Venäjän aluejako|liittokaupunkia]] [[Venäjä]]llä. Saaren itäpäässä sijaitsee [[Kronstadt]]in kaupunki. [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] aikana saari oli [[kivennapa]]laisten laidunmaata.
Sen nimen arvellaan tulevan [[Ranskan kieli|ranskan]] linnaketta tarkoittavasta sanasta ''redoute'', mikä vaikuttaa epätodennäköiseltä, koska varustuksien rakentaminen aloitettiin vasta v.vuonna 1703 (ensimmäinen linnake, Kronslott, valmistui heti seuraavana vuonna) ja saarella on varmuudella ollut nimi jo ennen sitä. Yhtä mahdollinen selitys nimelle onkin [[Aunuksenkarjalan kieli|aunuksen (livvin)]], [[Lyydin kieli|lyydin]], [[Vepsän kieli|vepsän]] ja [[Inkeroisen kieli|inkerikkojen (isurin)]] 'redu', joka tarkoittaa lokaa, kuraa tai mutaa<ref name="Etymologia">Suomen Kielen Etymologinen Sanakirja, osa 3 (1962)</ref>. Vrt. myös suomen 'retunen' -> rähjäinen, epäsiisti, 'retuperällä' -> hunningolla ja 'retale'<ref name="Ganander">C. Ganander: Nytt Finskt Lexicon, toim. L. Nuutinen 1997 SKS 688</ref>. Sanalla ''retu'' saattaa toisaalta olla mytologinen tausta. Karjalan kielessä käytetään paholaisesta (tai pirusta) nimitystä ''retusilmä''<ref name="Mytologia">Suomen sanojen alkuperä, osa 3 (R-Ö), SKS:n toimituksia no. 556, Helsinki 2000, ISBN 951-717-712-7</ref>. Myös viron etelämurteissa on tähän liittyviä käsitteitä: ''reutus'' (paha henki) ja ''reustada'' (soimata)<ref name="Mytologia">Suomen sanojen alkuperä, osa 3 (R-Ö), SKS:n toimituksia no. 556, Helsinki 2000, ISBN 951-717-712-7</ref>.
 
Inkerin suomalaisille Retusaari oli yksinkertaisesti vain "Saari"<ref name="IsoTietoSanaK">Iso Tietosanakirja, osa 7 (Kronstatti) 1934</ref>.
 
Retusaari jaettiin [[Novgorod]]in valtion ja [[Ruotsi]]n kesken [[Pähkinäsaaren rauha]]ssa 1323. Se siirtyi kokonaan Ruotsille ja hallinnollisesti osaksi [[Inkeri]]ä [[Stolbovan rauha]]ssa 1617. Vuonna 17051703 [[suuri Pohjan sota|suuressa Pohjan sodassa]] [[Moskovan Venäjä|Venäjä]]n joukot valtasivat saaren ja Ruotsin oli virallisesti luovuttava siitä [[Uudenkaupungin rauha]]ssa 1721.<ref name="Retusaari">[http://www.kronstadt.ru/history_first.htm Первые упоминания] Кронштадт {{ru}}</ref>
 
Retusaarella oli 1920-luvulle asti [[suomalaiset|suomalaista]] asutusta, jonka [[luterilaisuus|luterilaiset]] muodostivat Kronstatin evankelis-luterilaisen seurakunnan, jonka neuvostohallinto tuhosi 1930-luvulla. Nykyään toimintaa jatkaa [[Inkerin kirkko|Inkerin kirkon]] Pietarin rovastikuntaan kuuluva Kronstadtin Pyhän Elisabetin seurakunta.<ref>[http://www.inkerinkirkko.fi/seurakunnat/rovastikunnat/pietarin-rovastikunta Pietarin rovastikunta] Rovastikunnat, Seurakunnat, Inkerin kirkko</ref>