Ero sivun ”Korvensuu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
p clean up, typos fixed: alunp → alun p using AWB
Rivi 5:
Vuonna 1910 mynämäkeläinen tehtailija [[Frans Engelbert Lindström]] kokosi pitkään ideaansa mietittyään maatalouskonetehtaansa työmiehistä neljän hengen ryhmän, joka valmisti auton prototyypin. Ryhmään kuuluivat Frans Varjo, Bernard Lehtonen, Oskari Suvanto ja Oskari Aro. Heistä Frans Varjo tiettävästi osasi ajaa autoa. Muilla ei ollut senkään vertaa kokemusta autoista. Työryhmässä Bernard Lehtosen tehtäväksi tuli moottorin työstäminen, Oskari Suvanto teki taontatyöt ja Oskari Aro peltityöt.<ref name="viitasalo_18">{{Kirjaviite | Tekijä =Viitasalo, Ere (toim.) | Nimeke =Korvensuun tehdasalueen historia | Vuosi =1999 | Luku = | Sivu =18–21 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Huolin seudun kylät ry }}</ref>
 
Autoa ei koskaan valmistettu mallikappaletta enempää, vaikka tiettävästi viidelle autolle olisi ollut tilauksiakin. Frans Lindströmin tavoitteena oli valmistaa auto kokonaisuudessaan Korvensuun tehtaassa, ja rakentamisen tarkoitus oli ennen kaikkea näyttää Korvensuun tehtaan työntekijöiden korkeaa ammattitaitoa. Autosta ei ollut piirustuksia eikä muutakaan varsinaista suunnitelmaa. Ainoastaan magneetto, sytytystulpat, taka-akselien laakerit, rasvapumppu ja renkaat ostettiin muualta, ja auton sisäverhoilut teki satulaseppä Lehto [[Mietoinen|Mietoisista]]. Ilmeisesti myös vaihteisto oli alunperinalun perin amerikkalaisvalmisteinen. Kaikki muu oli Korvensuun tehtaan oman väen valmistamaa.<ref name="viitasalo_18" />
 
Auton ensimmäinen ”koeajo” tapahtui jouluna 1912 tehtaan sisätiloissa ja myöhemmin tehtailija Lindström oli hurauttanut autollaan merijäätä pitkin 50 kilometrin matkan Turkuun.<ref name="viitasalo_18" />
Rivi 11:
Tehtailija Lindströmin kuoleman jälkeen auto siirtyi hänen pojalleen ja sittemmin Lindströmin veljelle Oskar Rekolalle, joka osti auton itselleen ja sattui ajamaan sillä kolarin. Vuonna 1949 Frans Lindströmin vävy Juho Koski, joka oli auton valmistumisen aikaan oppipoikana Korvensuun tehtaassa, osti auton itselleen ja korvasi alkuperäisen amerikkalaisen vaihteiston itsesuunnittelemallaan vaihteistolla.<ref name="viitasalo_57">{{Kirjaviite | Tekijä =Viitasalo, Ere (toim.) | Nimeke =Korvensuun tehdasalueen historia | Vuosi =1999 | Luku = | Sivu =57–59 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Huolin seudun kylät ry }}</ref>
 
Tämän auton ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt kappale oli viimeksi rekisterissä vuonna 1924, mutta se on yhä ajokuntoinen. Vuonna 2009 auto oli edelleen Frans Lindströmin suvun omistuksessa. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/teemat/moottori/autouutiset/mynamaelta-kaikki-alkoi/281555/ | Nimeke = Mynämäeltä kaikki alkoi | Tekijä = Pönkänen Seppo | Julkaisu = Kaleva.fi | Ajankohta = 31.7.2009 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kaleva Oy | Viitattu = 30.12.2012 }}</ref><ref name="Lujala">{{Kirjaviite | Tekijä =Kännö Marketta | Nimeke =Lujalan suku | Vuosi =1999 | Luku = | Sivut =93, 96 | Selite =Frans Lindströmin jälkeläisiä | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Marketta Kännö }}</ref>
 
== Auton tekniikka ==
Rivi 25:
Imukanavan yläosaan on asennettu niin sanotulla ryypytyshanalla varustettu tulppa. Ryypytyshanasta voitiin moottorin käynnistyksen yhteydessä antaa parempilaatuista polttonestettä silloin, kun varsinaisena polttoaineena käytettiin petrolia. Ryypytystä ei kuitenkaan tarvittu, kun polttoaineena käytettiin pula-aikana Korvensuun tehtaassa kehitettyä petrolin ja eetterin sekoitusta.<ref name="viitasalo_18" />
 
Moottori käynnistetään veivillä käsin kiertämällä. Työnjohtaja Varjon päätöksestä moottori asennettiin autoon siten, että vauhtipyörä jäi moottorin takapuolelle. Tästä syystä moottorin kiertosuunta on tavanomaisesta poikkeava ja veiviä pitää kiertää vastapäivään. Noin 10 hevosvoiman tehon antavalla moottorilla auto saavuttaa noin 30–40 &nbsp;km tuntinopeuden.<ref name="viitasalo_18" />
 
=== Vaihteisto ===