Ero sivun ”Kuu-aurinkokalenteri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p + Nepalissa käytössä oleva ajanlasku: Vikram Sambat
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Kuu-aurinkokalenteri''' (''lunisolaarinen kalenteri'') on [[kalenteri]], joka perustuu sekä [[Aurinko|Auringon]] että [[Kuu]]n liikkeisiin. Tällaisessa kalenterissa [[kuukausi]] on sidottu [[kuun vaiheet|kuun vaiheisiin]] ja vaihtuu aina uuden kuun aikoihin. Täten kalenterikuukauden pituus on vaihdellen 29 tai 30 päivää. Kuu-aurinkokalenterin [[vuosi|vuodessa]] on yleensä 12 tällaista kuukautta ja näin ollen 354 tai 355 päivää. Tämä on kuitenkin selvästi lyhempi kuin trooppinen vuosi, ja tämän vuoksi aika ajoin vuoteen lisätään 13. kuukausi (''karkauskuukausi''), jotta kalenterikuukaudet pysyisivät jatkuvasti ainakin suunnilleen samana [[vuodenaika|vuodenaikoina]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Oja, Heikki | Nimeke = Aikakirja 2007 | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 26| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Tunniste = ISBN 952-10-3221-9 | www = http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 22.4.2010 | Kieli = }}</ref>
 
Kuu-aurinkokalenterit ovat vanhalla ajalla olleet käytössä monissa kulttuureissa eri puolilla maailmaa. Sellainen oli käytössä esimerkiksi [[Babylonia]]ssa ja [[Antiikin kreikkalainen kalenteri|antiikin Kreikassa]]. Myös [[Rooman valtakunta|Roomassa]] oli alkujaan käytössä eräänlainen kuu-aurinkokalenteri, joka myöhemmin kuitenkin joutui pahasti epäjärjestykseen, kunnes [[Julius Caesar]] vuonna 45 eaa. otti käyttöön ainoastaan Auringon liikkeisiin perustuvan [[juliaaninen kalenteri|juliaanisen kalenterin]].<ref>Otavan iso Fokus, 1. osa (A-El), art. Ajanlasku, Otava 1973, ISBN 951-1-00273-2</ref><ref>Oja, s. 29.</ref> Nykyisinkin [[juutalainen kalenteri]] on kuu-aurinkokalenteri,<ref>Oja, s. 54-56.</ref> samoin Kiinassa vielä joissakin yhteyksissä käytössä oleva vanha [[kiinalainen ajanlasku]].<ref>Oja, s. 26.</ref> Sitä vastoin [[islamilainen kalenteri]] on puhdas kuukalenteri, jossa karkauskuukautta ei ole vaan kalenterikuukaudet kiertävät noin 33 vuodessa kaikkien vuodenaikojen ympäri.<ref>Oja, s. 57-59.</ref>
 
Varhaisimpina aikoina ei ollut vahvistettua sääntöä siitä, milloin kalenteriin lisättiin kolmastoista kuukausi, vaan siitä päätettiin joka kerta erikseen. Kuitenkin jo varhain havaittiin, että 19 (trooppista) vuotta oli melko tarkoin yhtä pitkä kuin 235 kuunvaiheisiin perustuvaa (synodista) kuukautta. Tätä 19 vuoden jaksoa sanotaan [[Metonin jakso]]ksi.<ref>Hannu Karttunen, Heikki Oja, Pekka Kröger, Markku Poutanen: Tähtitieteen perusteet, s. 582, Ursan julkaisuja nro 21, Valtion painatuskeskus 1984, ISBN 951-859-367-1</ref> Tämän vuoksi myöhemmissä kuu-aurinkokalentereissa karkauskuukaudet on lisätty säännönmukaisesti aina seitsemän kertaa kunkin 19-vuotisen jakson aikana. Esimerkiksi juutalaisessa ajanlaskussa se lisätään tämän jakson 3., 6., 8., 11., 14., 17., ja 19. vuotena.<ref>Oja, s. 54.</ref>
 
== ViitteetLähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}