Ero sivun ”Narsismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit |
Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 63:
* {{Kirjaviite | Tekijä=Joutsiniemi, Marketta ym. | Nimeke=Naimisissa narsistin kanssa | Julkaisupaikka=Helsinki Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5591-60-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Myllärniemi, Jorma | Nimeke=Narsismi: Vamma ja voimavara |Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-607-379-4}}
'''arsismi''' (saks. ''Narzissmus'' < kr. ''Narkissos'') tarkoittaa itserakkautta, -ihailua ja viettienergian
kohdistumista omaan itseen. Terveessä narsismissa itsensä rakastaminen
ei tapahdu muiden ihmisten kustannuksella tai heitä väheksyen. Narsismi
voi olla myös sairasta, jolloin kyseessä on narsistinen persoonallisuushäiriö. Psykoanalyysissa käsite on määritelty eri tavoin: se liittyy joko ihmisen terveisiin
ominaisuuksiin tai poikkeavuuksiin. Narsismi terveenä ominaisuutena
tarkoittaa mielikuvia ja käsityksiä, joita ihmisellä on itsestään.
Yleisimmin käsitteellä tarkoitetaan kuitenkin jonkinasteista häiriötä.<sup>[1]</sup>
== Sisällysluettelo ==
* 1 Sanan alkuperä ja käsitteen synty
* 2 Terve narsismi
* 3 Narsistinen persoonallisuushäiriö
* 4 Narsisti työ- ja muissa yhteisöissä
* 5 Narsistikuvauksia kirjallisuudessa ja elokuvissa
* 6 Katso myös
* 7 Lähteet
** 7.1 Kirjallisuus
** 7.2 Viitteet
* 8 Kirjallisuutta
* 9 Aiheesta muualla
== Sanan alkuperä ja käsitteen synty ==
Sigmund Freud vuonna 1905.
Narsisti-sana juontuu Narkissoksesta, joka on kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvä komea nuorukainen. Ennustuksen mukaan Narkissos ei eläisi vanhaksi, jos näkisi oman kuvansa. Näkymättömäksi kirottu Ekho-nymfi
lähenteli Narkissosta, mutta Narkissos torjui lähentelyt. Sattumalta
metsästysretkellä Narkissos näki kuvansa lähteestä ja rakastui kuvaansa,
mutta kuva ei antanut hänelle vastarakkautta. Lopulta nuorukainen
nääntyi lähteelle. Häntä etsimään tulleet löysivät lähteen reunalta
kauniin kukan, valkonarsissin.<sup>[2]</sup>
Narsismin käsitteen voidaan sanoa tulleen aluksi psykoanalyysin, sittemmin psykiatrian ja psykologian käsitteistöön Sigmund Freudin kirjoituksesta "Johdatus narsismiin" (1914).<sup>[3]</sup> Freud mainitsee, että termi ei ole hänen vaan se on lainattu Paul Näckeltä.<sup>[4]</sup> Varsinaisesti narsistisen persoonallisuustyypin hän kuvasi vuonna 1931,<sup>[5]</sup> ja sitä pidetään ensimmäisenä narsistisen persoonallisuushäiriön kuvauksena.<sup>[6]</sup>
== Terve narsismi ==
Narsismia voidaan pitää ihmisen tärkeimpänä positiivisena ominaisuutena.<sup>[7]</sup> Terveen narsistisella henkilöllä on hyvä itsetunto,
ja hän voi hyvin. Narsistinen henkilö kykenee olemaan rikastuttavassa
vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja löytää elämästään monia mielihyvää
tuottavia asioita. Narsisti tuntee vahvuutensa ja heikkoutensa, eikä
hänellä ole tarvetta korostaa itseään tai kykyjään eikä nujertaa toisia.<sup>[7]</sup>
Terveen narsistista itsensä toteuttamista voidaan pitää elämänhaluisen
elämän edellytyksenä. Terveellä narsistilla on rikas tunne-elämä ja sen
myötä kyky kokea voimakkaita tunteita ja innostusta.<sup>[8]</sup>
Hyvän itsetunnon ansiosta narsisti pystyy tarvittaessa olemaan myös
yksin, ja terveen narsismin avulla ihminen kykenee selviytymään elämän
kriiseistä ja kovistakin koettelemuksista.<sup>[7][8]</sup>
Terveen narsismin puutetta voidaan pitää lähes yhtä haitallisena asiana kuin narsistista luonnehäiriötä.<sup>[7]</sup>
Narsistisuuden puute heijastuu huonona itsetuntona, joka ilmenee
henkilöä jatkuvasti riivaavana huonommuuden tunteena. Hyvätkään
kokemukset ja onnistumiset eivät paranna narsismin puutteesta kärsivän
huonoa minäkuvaa.<sup>[7]</sup> Narsismin puutetta voidaan kuitenkin hoitaa terapiassa, jossa käsitellään muun muassa empatian, hyväksymisen ja välittämisen kokemuksia.<sup>[7]</sup>
Terveen narsismin perusta syntyy jo varhaislapsuudessa. Se kehittyy
lapsen minuuden ja hoitavan ympäristön myönteisiä kokemuksia
vahvistavassa vuorovaikutuksessa.<sup>[8]</sup> Narsistinen tasapaino voi kuitenkin kenellä tahansa vaihdella. Pahimmissa tasapainon häiriöissä voi syntyä narsistinen ahdistus, joka saattaa johtaa addiktioihin tai josta voi syntyä narsistinen häpeäromahdus.<sup>[1]</sup>
== Narsistinen persoonallisuushäiriö ==
: ''Pääartikkeli: Narsistinen persoonallisuushäiriö''
Psykiatriassa narsistinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. Se hyväksyttiin psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980.<sup>[9]</sup> Kansainvälisestä tautiluokituksesta ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi<sup>[10]</sup>.
Vuonna 2017 tulevaan ICD-11 luokitukseen Narsistinen
persoonallisuushäiriö on kuitenkin tämän hetkisten tietojen mukaan
tulossa.<sup>[11]</sup> Narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet,
hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene
myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan
vahvasta itsetunnosta.<sup>[12]</sup>
Tilastollisesti miehillä on narsistinen persoonallisuushäiriö useammin
kuin naisilla. Narsistisen persoonallisuushäiriön arvellaan olevan eri
lähteiden mukaan 1–9 prosentilla väestöstä.<sup>[9][6]</sup> Itsemurhat ja vakava masennus ovat keskimäärin yleisempiä narsistisen diagnoosiryppään potilailla.<sup>[13]</sup>
Psykoanalyytikkojen
mukaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä henkilöllä on
laaja-alaisia suuruuskuvitelmia joko mielikuvien tai käytöksen tasolla,
hän vaatii ihailua ja häneltä puuttuu kyky empatiaan. Hänen ihmissuhteensa häiriytyvät empatian puutteesta, kateudesta ja ylimielisyydestä. Narsistinen persoonallisuushäiriö alkaa yleensä varhaisaikuisuudessa.<sup>[9]</sup> Psykoanalyytikko Jorma Myllärniemen mukaan narsistisen luonnehäiriön on arveltu yleistyneen viime aikoina, kun sen sijaan neuroosit olisivat vähentyneet.<sup>[1]</sup>
Psykoanalyytikkojen mukaan narsistiselle persoonallisuushäiriölle on
tyypillistä tunteettomuus. Ihmiseltä puuttuu kyky kokea tunteita eikä
hän näin kykene viestimään tunteiden avulla. Arnold Modellin
mukaan narsisti haluaa välttää läheisiin ihmissuhteisiin kuuluvia
kokemuksia. Narsistin itseriittoisuuskuvitelma torjuu muihin liittyvät
toiveet ja toiveisiin liittyvät ahdistukset.<sup>[14]</sup>
Jos lapsi hyvin varhaisessa vaiheessa kokee vaikeita pettymyksiä
äitisuhteessaan eikä hänen tunteisiinsa vastata, hänelle voi alkaa
kehittyä epäterve itseriittoisuuden ja kaikkivoipaisuuden tunne, jossa
hän ei tarvitse ketään eikä mitään vaan hallitsee itse kaikkea.<sup>[1]</sup> Jorma Myllärniemen mukaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ei koe normaalisti masennusta.
Masennus syntyy vain silloin kun hauras persoona hajoaa,
itseriittoisuuden ja kaikkivoipaisuuden tunne menetetään. Tällöin
ihminen romahtaa. Vertauskuvallisesti ilmaisten narsisti ei taivu vaan
taittuu.<sup>[1]</sup> Tähän masennukseen liittyy itsetuhoisuutta.<sup>[13]</sup>
Gustav Schulmanin mukaan narsistisen persoonallisuushäiriön hoidossa
pyritään tietoisesti auttamaan potilasta ymmärtämään, että
suojautuessaan narsistisin keinoin hän vahingoittaa paitsi toisia myös
itseään, sillä hänen käytöksensä pilaa hänen maineensa ja lisäksi hän
saa osakseen muiden ihmisten vihan ja häntä aletaan vältellä.
Narsistinen suojarakenne pyritään hoidon avulla purkamaan ja häntä
autetaan kestämään alta paljastuvaa masennusta.<sup>[13]</sup> Schulmanin mukaan hoito on varsin vaativaa ja se useimmiten epäonnistuu.<sup>[9]</sup>
== Narsisti työ- ja muissa yhteisöissä ==
Toimittaja Mirja Pyykön
mukaan narsisteja on ollut kaikkina aikoina ja kaikissa etnisissä
ryhmissä, kulttuureissa, yhteiskuntaluokissa, ammateissa sekä molemmissa
sukupuolissa, heitä kiehtoo erityisen paljon vallankäyttö.<sup>[15]</sup>
Markku Salon mukaan narsistiselle häiriölle on ominaista
manipulointikyky, mutta jos narsisti ei saa toista alistumaan tahtoonsa
hyvällä, hän pyrkii siihen pahalla: uhkailuin, painostaen, tekemällä
rikosilmoituksia, valituksia ja kanteluita.<sup>[16]</sup>
Hänellä on myös tyypillistä luoda itselleen hovi, jonka hän pitää
tyytyväisenä muun muassa lahjonnalla. Hovista pois jäävä tai joutuva
joutuu aina vainon kohteeksi.<sup>[17]</sup> Salon mukaan narsistille tyypillinen temmellyskenttä on tuomioistuinlaitos ja muut siihen liittyvät viranomaiset kuten poliisi.<sup>[18]</sup>
Viranomaiset ovat narsismihäiriöisille väline oman tahdon läpi
viemiseen, siksi he käyttävät viranomaiskanavia normaalia enemmän.
Häiriöinen pystyy kehittämään riidan yksinkin kehittämällä näennäisiä
ongelmia voidakseen kontrolloida toista. Hän kerää oikeudenkäynteihin
valtavasti aineistoa, ja hän on hyvin taitava selittämään ja luomaan
omia totuuksia ja hankkimaan näennäisnäyttöä. Hänen on saatava voittaa
kulloinenkin peli ja säilytettävä näin ylivertaisuuskuvitelmansa keinoja
kaihtamatta. Häiriöinen voi kohdistaa vastapuoleen aina uusia
oikeudenkäyntejä entisten päätyttyä. Ensisijainen tavoite on vastapuolen
nujertaminen<sup>[19][20]</sup>
Johtamisen ja organisaatioiden professori Pauli Juudin
mukaan työpaikoilla on pahana ongelmana narsistinen johtaja, joka kokee
olevansa itse koko organisaatio ja pyrkii nousemaan muiden yläpuolelle.<sup>[21]</sup>
== Narsistikuvauksia kirjallisuudessa ja elokuvissa ==
Molièren ''Don Juania'' voi pitää psykopaatin arkkityyppinä: mies viettelee, raiskaa ja surmaa ilman omantunnontuskia. Oscar Wilden ''Dorian Grayn muotokuvan'' päähenkilö on kauhuromanttista perinnettä edustava narsisti. Maria Jotunin ''Huojuvassa talossa'' aviomies Eero taas on henkisesti tyhjä kotityranni. Ingmar Bergmanin elokuvan ''Fanny ja Alexander'' pirullinen piispa on tuhota nimihenkilöiden viattoman lapsuuden.<sup>[22]</sup>
== Katso myös ==
* Narsistinen persoonallisuushäiriö
== Lähteet ==
=== Kirjallisuus ===
* Salo, Markku: ''Varo narsistia! Asianajajan kokemuksia luonnehäiriöisistä: Pamfletti''<nowiki>. Barrikadi-sarja. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-36432-1.</nowiki>
* Viljamaa, Janne. Pidä puolesi - irti narsistin hampaista. WSOY 2010
=== Viitteet ===
# <br>
* Myllärniemi, Jorma: Häpeä. 2009. Viitattu 13.6.2009.
* <br>
* Sirnes, Tollak B.: Naamiona terve mieli. (Raimo Mäkelän kirjan esittely.) Narsistien uhrien tuki. Viitattu 24.7.2010.
* <br>
* Freud, Sigmund: ''Johdatus narsismiin ja muita esseitä'', s. 31. Suomentanut Mirja Rutanen. Helsinki: Love Kirjat, 1993.
* <br>
* Karl May -seura
* <br>
* Freud, Sigmund: Über lididinöse Typen. ''Gesammelte Werke'' XIV, s. 507–513.
* <br>
* Narsismi ja muut persoonallisuushäiriöt ''Narsistienuhrit.info''. Viitattu 2.8.2010.
* <br>
* Jokaisessa meissä asuu narsisti. Helsingin Sanomat 22.3.2004
* <br>
* Jorma Myllärniemi: Narsismi 2009. Viitattu 3.8.2010.
* <br>
* Schulman, Gustav: Narsismin yleisyys Narsistien uhrien tuki. Viitattu 3.6.2009.
* <br>
* Salo 2009, s. 12.
* <br>
*<nowiki> http://www.who.int/classifications/icd/revision/en/</nowiki>
* <br>
* Kinnunen, Elina: Terminator on narsisti ''Yliopisto-lehti''. 16/1997. Viitattu 3.6.2009.
* <br>
* Schulman, Gustav: Narsismi ja itsemurha Narsistien uhrien tuki. Viitattu 13.6.2009.
* <br>
* Mattila, Juhani: Psykoanalyyttinen näkemys tunteista ''Suomen lääkärilehti''. 18–19/1999. Suomen lääkäriliitto. Viitattu 13.6.2009.
* <br>
* Pyykkö, Mirja: Narsistinen persoonallisuushäiriö ”pähkinänkuoressa” Narsistien tuki. Viitattu 3.6.2009.
* <br>
* Salo, Markku: Persoonallisuushäiriöinen oikeusriidan osapuolena; käytännön kokemuksia Narsistien uhrien tuki ry. Viitattu 2.9.2010.
* <br>
* Salo 2009, s. 22.
* <br>
* Salo 2009, s. 9
* <br>
* Salo 2009, s. 37–66.
* <br>
* Narsisti piinaa lähipiiriään ja viranomaisia ''Yle.fi Turku''. 27.11.2009. Viitattu 3.8.2010.
* <br>
* Salminen, Reeta: Narsistiset johtajat uhkailevat työpaikoilla 4.6.2010. Yle.fi. Viitattu 22.7.2010.
* <br>
# Arvonen, Margit: Narsistin koukussa. ''Iltalehti/Viikonvaihde'', 2.11.2007, s. 24.
== Kirjallisuutta ==
* Hare, Robert D.: ''Ilman omaatuntoa''<nowiki>. (Without Conscience: The Disturbing World of the Psychopaths Among Us, 1999). Suom. Veijo Kiuru ja Pirjo Haapoja. Helsinki: Gilgames, 2004. ISBN 952-99303-0-5.</nowiki>
* Hellsten, Tommy: ''Saat sen mistä luovut: Elämän paradoksit''<nowiki>. Helsinki: Kirjapaja, 2000. ISBN 951-625-665-1.</nowiki>
* Salo, Markku: ''Narsisti: Parisuhteessa, työpaikalla, naapurina, oikeussalissa''<nowiki>. Minerva, 2011. ISBN 978-952-4925-49-5.</nowiki>
* Polo, Sirpa: ''Narsisti esimiehenä. Miten vapauduin työpaikkahelvetistä''<nowiki>. Minerva, 2011. ISBN 978-952-4924-51-1.</nowiki>
* Viljamaa, Janne: ''Pidä puolesi: Irti narsistin hampaista''<nowiki>. WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36487-1.</nowiki>
* Salo, Markku: ''Varo narsistia! Asianajajan kokemuksia luonnehäiriöisistä''<nowiki>. 4. painos: 2010. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-36432-1.</nowiki>
* Mäkelä, Raimo: ''Naamiona terve mieli: Kuinka kohtaan luonnehäiriöisen?''<nowiki>. 9. laajennettu painos. Kauniainen: Perussanoma, 2007. ISBN 978-951-888-464-7.</nowiki>
* Välipakka, Tuija & Lehtosaari, Arja: ''Sata tapaa tappaa sielu: Narsismin uhrit kertovat''<nowiki>. Helsinki: Ajatus, 2007. ISBN 978-951-20-7532-4.</nowiki>
* Joutsiniemi, Marketta ym.: ''Naimisissa narsistin kanssa''<nowiki>. Helsinki Jyväskylä: Minerva, 2006. ISBN 952-5591-60-3.</nowiki>
* Myllärniemi, Jorma: ''Narsismi: Vamma ja voimavara''<nowiki>. Helsinki: Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-379-4.</nowiki>
* Hotchkiss, Sandy: ''Miksi aina sinä? Narsismin seitsemän syntiä''<nowiki>. (Why is it always about you? The seven deadly sins about narcissism, 2003). Suom. Raija Viitanen. Helsinki: Basam books, 2005. ISBN 952-5534-11-1.</nowiki>
== Aiheesta muualla ==
* Vaknin, Sam: Ilkeä itserakkaus: Narsismin kuva.
* Keskustelupalsta narsistien uhreille
* Narsistien uhrien tuki ry
* Venla Pystynen: Näin ajattelee narsisti HS, 25.6.2012.
Luokat:
* Psykoanalyysi
* Persoonallisuuspsykologia
* Käyttäytyminen
== Navigointivalikko ==
* Luo tunnus
* Kirjaudu sisään
* Artikkeli
* Keskustelu
* Lue
* Muokkaa
* Muokkaa wikitekstiä
* Näytä historia
* Etusivu
* Tietoja Wikipediasta
* Kaikki sivut
* Satunnainen artikkeli
=== Osallistuminen ===
* Ohje
* Kahvihuone
* Ajankohtaista
* Tuoreet muutokset
=== Työkalut ===
* Tänne viittaavat sivut
* Linkitettyjen sivujen muutokset
* Toimintosivut
* Ikilinkki
* Sivun tiedot
* Wikidata-kohde
* Viitetiedot
=== Tulosta tai vie ===
* Luo kirja
* Lataa PDF-tiedostona
* Tulostettava versio
=== Muilla kielillä ===
* Afrikaans
* Alemannisch
* العربية
* Azərbaycanca
* Bahasa Indonesia
* Bosanski
* Български
* Català
* Čeština
* Dansk
* Deutsch
* Eesti
* Ελληνικά
* English
* Español
* Esperanto
* Euskara
* فارسی
* Français
* Gaeilge
* 한국어
* हिन्दी
* Hrvatski
* Italiano
* עברית
* ಕನ್ನಡ
* ქართული
* Қазақша
* Kurdî
* Lëtzebuergesch
* Lietuvių
* Magyar
* مصرى
* Nederlands
* 日本語
* Norsk bokmål
* Polski
* Português
* Română
* Русский
* Slovenčina
* Slovenščina
* Српски / srpski
* Srpskohrvatski / српскохрватски
* Svenska
* தமிழ்
* Türkçe
* Українська
* 中文
Muokkaa linkkejä
* Sivua on viimeksi muutettu 4. helmikuuta 2015 kello 02.56.
* Teksti on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso käyttöehdot.<br> Wikipedia® on Wikimedia Foundationin rekisteröimä tavaramerkki.<br> Ongelma artikkelissa?
*
== Aiheesta muualla ==
| |||