Ero sivun ”Kataja” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p rivitys, viitteet sarakkeisiin |
roskalinkki pois |
||
Rivi 53:
[[Tiedosto:Juniperus communis Parco nazionale del Gran Sasso.jpg|thumb|oikea|250px|Raakoja ja kypsiä katajan "marjoja".]]
Koska kataja on havupuu, sillä ei biologisesti katsottuna ole marjoja, vaan käpyjä. Sen pehmeät kävyt kuitenkin muistuttavat kovasti marjoja, ja niitä onkin suomenkielessä perinteisesti kutsuttu katajanmarjoiksi. Marjamaiset kävyt kypsyvät kolmantena kesänä. Kypsinä katajanmarjat ovat sinisiä.
Keskiajalla katajanmarjaa käytettiin Keski-Euroopassa pääasiassa [[mustapippuri]]n väärennöksenä. Sen sijaan pohjoisessa katajanmarjaa on käytetty mausteena ja kansanlääkinnässä. Sen uskottiin myös suojelevan sekä pahoilta hengiltä että villieläinten hyökkäyksiltä.
Katajanmarjaa käytetään edelleen liharuokien ja perinteisten alkoholijuomien [[geneveri]]n ja [[gini]]n maustamiseen. Katajakaljan ja oluen maustamiseen käytettiin aikaisemmin katajanmarjoja, ja oikeaoppinen [[sahti]] sihdattiin katajahavujen läpi. Katajanmarjajuomaa juotiin aikaisemmin erityisesti sadonkorjuujuhlien yhteydessä.<ref name="ÅLANDS
Katajanmarjat ovat lievästi myrkyllisiä, joten suurina annoksina katajanmarjan käyttöä tulee välttää erityisesti raskaana olevien ja munuaissairauksista kärsivien kohdalla.<ref name="ÅLANDS"/> Katajanmarjan myrkyllisyydestä huolimatta sitä on käytetty myös kansanlääkinnässä. Marjat lisäävät virtsan ja hien eritystä, joten rohtona niitä on käytetty munuais- ja rakkovaivoihin. Katajanmarjoista, havuista ja puulastuista tislattua öljyä on käytetty ulkoisesti kihtiin ja reumatismiin, sillä se parantaa pintaverenkiertoa.<ref name="TERVEYS"/> Useimpien katajien oksien kärjistä löytyy ''Oligotrophus juniperinus'' -äkämäsääskilajin aiheuttamia äkämiä. Maidossa keitettyinä näitä äkämiä käytettiin hinkuyskää vastaan.<ref name="DVF"/>
| |||