Ero sivun ”Malminkartano” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
p kh |
||
Rivi 9:
|suurpiiri = [[Läntinen suurpiiri]]
|pinta-ala = 2,26<ref name="helstat"/>
|väkiluku =
|väkiluku-päiväys = 1.1.2014
|väkiluku-lähde = <ref name="helstat"/>
|tiheys =
|postinumero = 00410
|osa-alueet = On itse [[Kaarela]]n osa-alue
Rivi 26:
== Historia ==
{{Lähteetön}}
Alueella sijaitsevan kartanon ensimmäinen haltija oli amiraali Bengt Juusten
Kartanon päärakennus on yksikerroksinen vaaleanharmaa puurakennus, rakennettu 1734. Kartanon sisäänlämpiävä savusauna oli Mätäojan rannalla. Kartanoa ympäröi laaja ja vehmas omenatarha. Ympärillä oli myös navetta, talli ja lantalarakennus sekä paja, valjas- ja maitohuonerakennukset.
Rivi 36:
Yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta otti tilan haltuunsa vuonna 1942. Vankisiirtola jäi silti edelleen tilalle vuoteen 1945. Kartano on toimiessaan maatalousylioppilaiden käytännön harjoittelupaikkana antanut mahdollisuuden erikoiskurssien pitämiseen ja havainto-opetukseen. Aina ei päättäjien eikä tavallisten kansalaisten suhtautuminen ole ollut suopeaa tätä työtä kohtaan. Aika, jonka tila on ollut koe- ja opetustilana, on varmasti Malminkartanon pitkässä ja värikkäässä historiassa ollut arvokkain aikakausi.
Malminkartanossa on toiminut [[Valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitos]]
=== Lähiön syntyminen ===
[[File:Malminkartanonaukio 2015.JPG|240px|thumb|Malminkartanonaukio]]
[[File:Näkymä_Rukkilanpolulta.JPG|250px|thumb|Näkymä Tuohiaukion suuntaan, taustalla Malminkartanonhuippu.]]
Malminkartanon lähiö alkoi syntyä suunnitelmissa 1969. Nykyisen kaupunginosan läpi linjattiin kulemaan [[Vantaankosken rata|Vantaankosken kaupunkirata]] (Martinlaakson rata), joka määritti Malminkartanon keskustan paikan. Rataa lukuun ottamatta alueen suunitelmat olivat vielä avoinna. Malminkartanon asemakaavan pääsuunnittelija oli Heikki Kaitera. Hänen ajatuksenaan oli toimintojen sekoittaminen suunnittelemalla työpaikkoja ja asumista samoihin kortteleihin. Vanhoja peltoteitä käytettiin osittain hyödyksi katuverkon pohjana. Heikki Kaitera halusi Malminkartanosta erilaisen kuin muista vanhemmista lähiöistä. Kaavan tavoitteena oli luoda vaihtelevaa kaupunkitilaa eurooppalaistyylisesti inhimillisellä mittakaavalla, sen vuoksi kaavaan sisältyivät useat torit, kujat sekä viheralueet. Rautatieasemalta on koko alueelta kävelyetäisyys ja autoliikennettä on rajoitettu.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://kaupunginosat.net/malminkartano/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde1|nimeke = Tietolaatikko: Malminkartanon rakentaminen|julkaisu = Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014|julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Alueen keskusta- alueen omaleimaisen Erskinen korttelin suunnitteli arkkitehti [[Ralph Erskine]] vuosina
Martinlaakson rata avattiin vuonna 1975, mutta 220m pitkässä tunnelissa sijaitseva [[Malminkartanon rautatieasema]] avattiin kolme vuotta myöhemmin vuonna 1978.
Rivi 65:
=== Terveyspalvelut ===
Malminkartanossa toimii Helsingin kaupungin Malminkartanon terveysasema (Luutnantintie
Malminkartanon kuntoutussäätiö toimii osoitteessa Pakarituvantie 4 ja tuottaa kuntoutuspalveluita työikäisille sekä vajaakuntoisille. Se harjoittaa myös tutkimusta, koulutusta ja kehittämistoimintaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://kaupunginosat.net/malminkartano/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde12|nimeke = Kuntoutussäätiö|julkaisu = Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014|julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.kuntoutussaatio.fi/kuntoutuspalvelut|nimeke = Kuntoutussäätiö|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>
Rivi 75:
===Malminkartanonhuippu===
{{Pääartikkeli|[[Malminkartanonhuippu]]}}
Alueen länsilaidalla, Vihdintien itäpuolella sijaitsee Helsingin korkein kohta, [[Malminkartanonhuippu]] eli Malminkartanon täyttömäki, joka muodostettiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976–1996. Paikalliset tuntevat mäen nimellä Jätemäki tai
===Mätäjoki, Kartanonhaka ja Kaarelanpuisto===
[[Mätäjoki|Mätäjoen]] alue sijaisee alueen eteläosissa Malminkartanon ja [[Kannelmäki|Kannelmäen]] välissä.
Rivi 81:
Kartanonhaka sijaitsee Mätäjoen molemmin puolin. 1980-luvulla rakennettu puisto suosittu ulkoilualue. Alue on suureksi osaksi tasaista nurmialuetta, mutta länsireunassa on maanpintaa nostettu ja puustoa istutettu näkösuojaksi Konalan teollisuusaluetta vasten. Kartanonhaan alueella on Kartanonhaan palstaviljelyalue, nurmikenttä sekä koirapuisto. Mätäjoen lähistöllä aivan [[Konala]]n rajalla on skeittipuisto. Kannelmäen Voimistelijat ry järjestää toukokuussa Mätäjoki-juoksun ja Kaarela-seura järjestää vuosittain kesäkuussa Mätäjoki-festivaalin.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://kaupunginosat.net/malminkartano/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde40|nimeke = Kartanonhaka|julkaisu = Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014|julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>
Kaarelanpuisto sijaitsee alueen itäosissa. Kaarelanpuistossa sijaitsee historiallisen Malminkartanon tupa ja sen pihapiiriä. Pihapiirin alueella sijaitsevassa Fruticetumissa eli Yliopiston koetilan hedelmäpuutarhassa oli alunperin yli
Kaarelanpuistossa toimii myös Kaarelan Ratsutalli Oy:n hevostalli.
Rivi 102:
[[Tiedosto:Malminkartanon juna-asema Helsinki 06-06-2006.jpg|200px|thumb|[[Malminkartanon rautatieasema]] yöllä.]]
==== Junat ====
* {{I-juna}}
* {{P-juna}}
Kätevin yhteys Malminkartanoon on [[Helsingin rautatieasema|Helsingin]] ja [[Lentoaseman rautatieasema|Lentoaseman]] suuntiin ajavat [[Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen linjat|I]]- ja P[[P-juna|-junat]]. {{M-juna}}
==== Bussit ====
*'''39''' Kamppi–Munkkiniemi–Konala–Malminkartano–Myyrmäki
*'''39B'''
*'''39N''' Asema-
*'''45'''
*'''51'''
HSL:n bussien 39N, 45 ja 51 päätepysäkki sijaitsee [[Malminkartanonhuippu|Malminkartanonhuipun]] juurella Neulastiellä. Bussi 45 ajaa [[Kamppi|Kamppiin]], 51 [[Hakaniemi|Hakaniemeen]] sekä 39N [[Elielinaukio|Asema-aukiolle]] öisin. 39N ja 45 ajavat eteläisen osan kautta. Malminkartanontietä ajaa bussi 39 välillä
=== Päätiet ===
| |||