Ero sivun ”Harjunpäänjoki” versioiden välillä

3 237 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Joutsijoen virtausta ja järven pintaa säätelee joen suulla oleva Tammen säännöstelypato. Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaan Joutsijärvestä saadaan juoksuttaa järven pinnan ollessa säännöstelyrajojen välillä enintään 4 m<sup>3</sup>/s. Kuitenkin juoksutuksen Joutsijokeen on oltava vähintään 0,15 m<sup>3</sup>/s. Joutsijärven [[luusua]]ssa on ollut pato jo 1700-luvulta lähtien, jolloin pato rakennettiin [[Leineperin ruukki|Leineperin ruukin]] toimesta.<ref name="rannikko"/><ref name="suoj"/>
 
Pato säätelee joen virtausta pari kilometriä joen alajuoksulle sijaitsevalle [[Sahalahti (Ulvila)|Sahalahdelle]] saakka. Sahalahti on järvimäinen joen [[suvanto]]kohta, jonka ala on hieman alle kolme hehtaaria. Joutsijärven ja Sahalahden välissä virtaavat kaksi noin 40-50 metriä pitkää koskea, ''Paattikoski'' ja ''Pitkäkoski''.<ref name="rannikko"/><ref name=kp_sahalahti/> Sahalahti on padottu pohjapadolla, joka nostaa joen pintaa noin 50 cm. Padon alapuolelta alkaa noin 40 metriä pitkä ''Sahakoski''.<ref name="rannikko"/>
 
[[Tiedosto:Äijän mylly, old mill in Koski, Kullaa, Ulvila, Finland.jpg|thumb|Äijänkosken padon mylly Joutsijoen rannalla, Koskin kylässä.]]
Harjunpäänjoessa sijaitseva ''Holminkoski'' sijaitsee Ulvilan [[Harjunpää (Ulvila)|Harjunpään]] kylältä alajuoksulle päin [[Pori]]n ja [[Ulvila]]n kaupunkien rajalla. Koski on 80 metriä pitkä ja sen pudotuskorkeus on 1,6 metriä. Koski on ollut aiemmin padottu myllyä varten, mutta pato on rikkoutunut 1960-luvulla.<ref name="rannikko"/><ref name=kp_holminkoski/>
 
Holminkosken jälkeen joki virtaa Porin [[Isojoenranta|Isojoenrannan]] alueen läpi, missä se laskee Kokemäenjokeen Porin keskikaupungin länsipuolella, lähes merenpinnan tasolla.<ref name="rannikko"/><ref name="yleistä"/>
 
Harjunpäänjoen alajuoksun alue on altis tulville ja Porin kaupungin tulvasuojelu on päättänyt vuonna 2015 kääntää Harjunpäänjoen uoman kulkemaan Holminkoskesta lähtien Porin ja Ulvilan kaupunkien rajaa pitkin Kokemäenjokeen. Kääntöuoma tulee olemaan kaksi kilometriä pitkä. Nykyisestä joen alaosasta muodostetaan sisäjärvi, jolle järjestetään vaihtovesipumppaus.<ref name="kääntö"/>
Joen valuma-alueella on Joutsijärven, Tuurujärven, Palusjärven ja Pyhäjärven lisäksi useita pienempiä järviä, joista suurimmat ovat [[Levajärvi]], josta Kullaanjokeen laskee 13 kilometriä pitkä ''Levaoja'', sekä [[Harjavalta|Harjavallassa]] sijaitsevat [[Juupajärvi (Harjavalta)|Juupajärvi]], [[Katinhäntä (Harjavalta)|Katinhäntä]] ja [[Pitkäjärvi (Harjavalta)|Pitkäjärvi]], joiden yhteinen laskujoki, 16 km pituinen [[Juupajoki (joki)|Juupajoki]] laskee Kullaanjokeen Leineperistä yläjuoksulle päin.<ref name=vedet/><ref name="rannikko"/><ref name=kp_juupajoki/><ref name=kp_levaoja/>
 
Muita pieniä sivujokia ovat jokeen Kaasmarkussa laskeva, peltoaukeilta alkunsa saava ''Kovelinoja'', sekä Harjunpäässä laskeva ''Haukioja'', jonka latvavesillä sijaitsee pieni [[Haukijärvi (Ulvila)|Haukijärvi]].<ref name="rannikko"/><ref name=kp_kovelinoja/><ref name=kp_haukioja/>
 
==Kosket jaHistoria padot==
Joessa on aikoinaan ollut 11 pienvesivoimalaitosta, mutta yksikään niistä ei ole enää toiminnassa. Nykyään Harjunpäänjoessa on seitsemän patoa ja yhdeksän koskea. Padoista viisi on varsinaisia säännöstelypatoja. Pudotusta Joutsijärvestä Kokemäenjokeen tulee yhteensä 44 metriä.
 
Varhaisimmat merkit ihmisasutuksesta joen varrella ovat [[Kivikausi Suomessa|kivikautisia]] [[muinaisjäännös|muinaisjäännöksiä]], joita on löydetty [[Sahalahti (Ulvila)|Sahalahden]] ympäristöstä. [[Museovirasto]] on suorittanut alueella kaivauksia, joissa on löytynyt kiviaseita, työkaluja ja ruukkuja.<ref name="vikkula"/><ref name="rauhala"/><ref name="kultt"/>
Merkittävimmät kosket Harjunpäänjoessa ovat [[Kaasmarkku|Kaasmarkun]] ''Tehtaankosket'' sekä ''Solakoski'' ja ''[[Leineperi]]n kosket''.
 
Nimensä Sahalahti on saanut 1600-luvulta, jolloin Sahalahden aliseen Sahakoskeen rakennettiin saha vuonna 1631. Saha tuotti puutavaraa Porin laivanrakennusteollisuuteen ja Porin palojen jälkeiseen jälleenrakennukseen.<ref name="rauhala"/> Sahan toiminta loppui 1880-luvulla. Koskessa on lisäksi ollut 1700-luvun loppupuolelta lähtien mylly. Nykyisin koskessa on jäljellä Sahalahden pintaa säätävä pohjapato.<ref name="rannikko"/>
===Tehtaankosket ja Solakoski===
Kolme Kaasmarkun kylän kohdalla olevaa koskea muodostavat yli kilometrin mittaisen koskijakson, jonka sillat ja suvantopaikat jakavat kolmeen osaan. Pudotuskorkeutta Tehtaankoskilla on 9,6 metriä. Kussakin koskenosassa on ollut vesimylly ja sahaustoimintaa ainakin 1700-luvulta lähtien. Keskimmäisessä koskessa ollut mylly on nykyään kunnostettuna.
 
[[Koski (Kullaa)|Koskin]] kylässä on ollut toiminnassa muitakin myllyjä, jotka ovat sijainneet ''Äijänkoskessa'' ja sen alisessa ''Sippolankoskessa''. Äijänkoskessa on ollut mylly 1850-luvulta lähtien, ja vanhaa kosken partaalla olevaa myllyrakennusta ja sen uittoränniä ylläpidetään kylämaisemassa. Joki on ollut [[uitto]]väylänä aina vuoteen 1957 asti.<ref name="rannikko"/><ref name="museo"/>
Ylisen tehtaankosken rannalla toimi vuodesta 1862 lähtien ''Kaasmarkun verkatehdas''. Se työllisti parhaimmillaan 160 työntekijää, mutta tuhoutui tulipalossa vuonna 1926. Tehdasalueella on vielä jäljellä joitakin raunioita sekä jokiuoman rakennettuja reunoja.
 
[[Leineperin ruukki]] perustettiin Kullaanjoen varteen vuonna 1771. [[Antti Ahlström]] osti ruukin vuonna 1877 ja [[A. Ahlström Osakeyhtiö]]n toimesta Leineperiin perustettiin myös saha. Leineperi tunnetaan sahanpaikkana jo tätä varhaisemmalta ajalta, kun [[Anolan kartano]] rakennutti sahan 1630-luvulla. [[Masuuni]] lopetti toimintansa 1891 ja raudan valmistus lopetettiin 1900-luvun alussa. Leineperin ruukkialue on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue.<ref name="maisema"/><ref name="rannikko"/><ref name="museo"/><ref name="palvelut"/> Leineperin Emäntäkoulunkoskessa on aikoinaan toiminut rautaruukin ja sahan lisäksi myös meijeri.<ref name="rannikko"/>
Solankoskessa sijaitsi [[Leineperin ruukki|Leineperin ruukin]] vuonna 1786 perustamia teollisuuslaitoksia. Paikalla on ollut muun muassa erilaisia [[Paja|pajoja]] sekä [[Valssaus|valssaamo]]. Nykyään koskessa on vielä jäljellä pato.
 
SolankoskessaLeineperin kylältä alajuoksulle olevassa Solakoskessa sijaitsi [[Leineperin ruukki|Leineperin ruukin]] vuonna 1786 perustamia teollisuuslaitoksia. Paikalla on ollut muun muassa erilaisia [[Paja|pajoja]] sekä [[Valssaus|valssaamo]]. Nykyään koskessa on vielä jäljellä pato.<ref name="rannikko"/>
===Leineperin kosket===
 
Kaasmarkun Tehtaankoskissa on ollut kaksi myllyä jo 1600-luvulla. Nykyisin jäljellä on 1800-luvun keskivaiheilla rakennettu mylly, joka on kunnostettu muistuttamaan kulttuuriperinnöstä.<ref name="rannikko"/><ref name="museo"/> Tehtaankoskien partaalle rakennettiin 1860-luvulla verkatehdas, joka oli toiminnassa vuoteen 1926 saakka. Se työllisti parhaimmillaan 160 työntekijää. Toiminta loppui tulipaloon, joka tuhosi tehtaan perustuksia myöten. Tehtaasta on jäljellä ainoastaan kivijalan jäännöksiä ja jokiuoman rakennettuja reunoja.<ref name="rannikko"/><ref name="hkm"/>
 
Joessa on kaikkiaan ollut aikoinaan yhteensä 11 pienvesivoimalaitosta, mutta yksikään niistä ei ole enää toiminnassa.<ref name="rannikko"/>
Myllykoskella on pato, jonka yli kulkee kävelysilta. Pajakoski sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla vuonna 1771 perustetulla Leineperin ruukkialueella. Paikalla on toiminut muun muassa [[masuuni]] sekä [[A. Ahlström Osakeyhtiö]]n omistamat saha ja voimalaitos. Mikään niistä ei ole enää toiminnassa.
 
== Veden laatu ==
 
Harjunpäänjoen valuma-alueella ei nykyään ole juurikaan teollisuutta, vaan sitä kuormittaa lähinnä maa- ja metsätalous. Joen vesi on [[humus]]väritteistä ja [[ruskeavetinen|ruskeavetistä]].<ref name="rannikko"/><ref name="vedet"/> Joen alajuoksulla, missä maataloutta on paljon, vesi on myös pelloilta johtuvan [[eroosio]]n samentamaa.<ref name="rannikko"/>
 
Joen ylitse kulkee Pajakosken kohdalla vanha holvattu kivisilta. Leineperin ruukki on nykyään merkittävä matkailukohde. Emäntäkoulunkoskessa on aikoinaan toiminut [[rautaruukki]], saha sekä meijeri.
 
==Virkistyskäyttö==
Harjunpäänjoen valuma-alueella ei nykyään ole juurikaan teollisuutta, vaan sitä kuormittaa lähinnä maatalous. [[Tukinuitto]]a vesistössä harjoitettiin vuoteen 1957 saakka.
 
Joen lukuisat koskipaikat tekevät siitä suositun virkistyskalastajien keskuudessa. Se on myös ainoa osa [[Kokemäenjoen vesistö]]ssä, jonne mereltä nousevilla kaloilla on vapaa kulkuyhteys. Merkittäviä kalalajeja ovat muun muassa [[taimen]], [[lohi]] ja [[vaellussiika]]. <ref>[http://www. name="ely-keskus.fi"/fi/tiedotepalvelu/2010/Sivut/Harjunp%C3%A4%C3%A4njoen%20alaosan%20kalataloudellinen%20kunnostus%20alkaa%20.aspx> Varsinais-Suomen ELY-keskus, Harjunpäänjoen alaosan kalataloudellinen kunnostus alkaa] Viitattu 23.11.2012.</ref>
 
==Lähteet==
*<ref name="kääntö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194983949953/artikkeli/tulvasuojelu+harjunpaanjokeen+rakennetaan+kaantouoma+porissa.html | Nimeke = Tulvasuojelu: Harjunpäänjokeen rakennetaan kääntöuoma Porissa | Ajankohta = 1.6.2015 | Julkaisija = Satakunnan Kansa | Viitattu = 1.6.2015}}</ref>
 
*<ref name="vesipalvelut">{{Verkkoviite | Osoite =httpshttp://www.porikokemaenjoki.finet/porinvesisivujoet/palvelut/talousvedenhankinta.html | Nimeke =Talousveden hankintaSivujoet | Ajankohta = | Julkaisija =Porin vesikokemaenjoki.net | Viitattu = 2123.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="vesi">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.pori.fi/porinvesi/palvelut/talousvedenhankinta.html | Nimeke =Talousveden hankinta | Ajankohta = | Julkaisija =Porin vesi | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="kokemäenjoki">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kokemaenjoki.fi/etusivu/kokemaenjoki | Nimeke = Kokemäenjoki | Ajankohta = | Julkaisija = kokemaenjoki.fi | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="yleistä">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kokemaenjoki.net/sivujoet/yleista/ | Nimeke = Harjunpäänjoki | Ajankohta = | Julkaisija = kokemaenjoki.net | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="vedet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ulvila.fi/docs/file/Ymparisto/Kullaan%20vedet_nettilaatu.pdf | Nimeke =Kullaan vedet - kunnostus ja käyttö| Tekijä =Ahlman, Santtu | Julkaisija =Ulvilan kaupunki, ympäristötoimi | Isbn = 978-951-98658-4-3 | Ajankohta = 2013 | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="maisema">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.satakuntaliitto.fi/sites/satakuntaliitto.fi/files/tiedostot/KatsonMaalaismaisemaa/Inventointilomake_harjunpaanjokilaakso_3.pdf | Nimeke = Harjunpäänjoen kulttuurimaisema | Ajankohta = | Julkaisija = Satakuntaliitto | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="rauhala">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.winnova.fi/asiakaskuvat/1/kesahotelli_rauhala.pdf| Nimeke = Rauhala | Ajankohta = | Julkaisija = winnova.fi | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="vikkula">{{Verkkoviite | Osoite = http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=102758&ttyyppi=pdf&kunta_id=886| Nimeke = Kivikautisten asuinpaikkojen kaivauskertomus | Tekijä = Vikkula, Anne | Ajankohta = 19.2.1982 | Julkaisija = kulttuuriymparisto.nba.fi | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="kultt">{{Verkkoviite | Osoite = http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=293010019| Nimeke = Rauhala | Tekijä = | Ajankohta = 7.11.1996 | Julkaisija = kulttuuriymparisto.nba.fi | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="museo">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kulttuuritoimi/satakunnanmuseo/6F3cpzdB3/eilen_tanaan_huomenna_web.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Nimeke = Satakunnan kulttuuriympäristöt | Tekijä = |ajankohta = |Julkaisija = Satakunnan museo | Viitattu = 18.8.2015 }}</ref>
 
*<ref name="hkm">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ulvila.fi/ulvila.asp?url=matkailu/MatkailuHistoriallisetKohteet.xml| Nimeke = Historialliset kohteet ja museot | Tekijä = | Ajankohta = 7.11.1996 | Julkaisija = Ulvilan kaupunki | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="ely">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2010/Sivut/Harjunp%C3%A4%C3%A4njoen%20alaosan%20kalataloudellinen%20kunnostus%20alkaa%20.aspx |Julkaisija = Varsinais-Suomen ELY-keskus| Nimeke = Harjunpäänjoen alaosan kalataloudellinen kunnostus alkaa| Viitattu = 23.11.2012}}</ref>
}}
 
[[Luokka:Harjunpäänjoen valuma-alue|*]]
[[Luokka:Ulvilan luonto]]
[[Luokka:Porin luonto]]
[[Luokka:Kullaa]]
18 268

muokkausta