Ero sivun ”Malminkartano” versioiden välillä

 

=== Lähiön syntyminen ===

Malminkartanon lähiö alkoi syntyä suunnitelmissa 1969. Nykyisen kaupunginosan läpi linjattiin kulemaan [[Vantaankosken rata|Vantaankosken kaupunkirata]] (Martinlaakson rata), joka määritti Malminkartanon keskustan paikan. Rataa lukuun ottamatta alueen suunitelmat olivat vielä avoinna. Malminkartanon asemakaavan pääsuunnittelija oli Heikki Kaitera. Hänen ajatuksenaan oli toimintojen sekoittaminen suunnittelemalla työpaikkoja ja asumista samoihin kortteleihin. Vanhoja peltoteitä käytettiin osittain hyödyksi katuverkon pohjana. Heikki Kaitera halusi Malminkartanosta erilaisen kuin muista vanhemmista lähiöistä. Kaavan tavoitteena oli luoda vaihtelevaa kaupunkitilaa eurooppalaistyylisesti inhimillisellä mittakaavalla, sen vuoksi kaavaan sisältyivät useat torit, kujat sekä viheralueet. Rautatieasemalta on koko alueelta kävelyetäisyys ja autoliikennettä on rajoitettu.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://kaupunginosat.net/malminkartano/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde1|nimeke = Tietolaatikko: Malminkartanon rakentaminen|julkaisu = Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014|julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Alueen keskusta- alueen omaleimaisen Erskinen korttelin suunnitteli arkkitehti [[Ralph Erskine]] vuosina 1978-1981. Erskine kutsuttin mukaan suunnitteluun vuonna 1978, sillä keskustaan haluttiin omaleimainen ilme. Talojen julkisivujen elävöittämiseen osallistui myös alueen asukkaita.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://kaupunginosat.net/malminkartano/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde3|nimeke = Erskinen kortteli|julkaisu = Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014|julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

 

 

=== Joukkoliikenne ===

Kätevin yhteys Malminkartanoon on [[Helsingin rautatieasema|Helsingin]] ja [[Lentoaseman rautatieasema|Lentoaseman]] suuntiin ajavat [[Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen linjat|I]]- ja P[[P-juna|-junat]]. Bussien 39N, 45 ja 51 päätepysäkki sijaitsee [[Malminkartanonhuippu|Malminkartanonhuipun]] juurella Neulastiellä. Bussi 45 ajaa [[Kamppi|Kamppiin]], 51 [[Hakaniemi|Hakaniemeen]] sekä 39N [[Elielinaukio|Asema]]-aukiolle öisin. 39N ja 45 ajavat eteläisen osan kautta. Malminkartanontietä ajaa bussi 39 välillä Kamppi- Myyrmäki sekä Konalan teollisuusalueelle Kampista 39B. Myös [[Seututie 120|Vihdintien]] bussit sekä [[Runkolinja 560|runkolinja]] 560 ovat hyvä yhteys kaupunginosaan.

 

=== Kävelykadut ja aukiot ===

 

Malminkartanon suunnittelussa on ollut tärkeänä osana kävelykatujen ja aukioiden verkostot. Kävelykatujen verkoston voidaan katsoa haarautuvan [[Malminkartanon rautatieasema|Malminkartanon asemalta]] eri suuntiin. Alueen eteläosissa sijaitsevalta Malminkartanonaukiolta lähtee lounaan suuntaan Puustellinpolku, joka jatkuu Puustellinaukiolta etelään ja Vuokraajanpolkuna länteen. Radan itäpuolelta Luutnantinaukiolta johtaa Luutnantinpolku etelään. Alueen pohjoisosista Tuohiaukiolta lähtevät Kaarnapolku länteen sekä Tuohipolku luoteeseen.

 

=== Teiden nimistö ===

Alueen teiden nimistö jakaantuu eri teemoihin jokseenkin neljän lohkon mukaisesti. Eteläosassa, radan länsipuolella ovat kartanoaiheiset nimet (kuten Kartanonvoudintie, Puustellintie, Viljelijäntie), kun taas radan itäpuolella on alueen historiaan ja sen henkilöihin viittaavaa nimistöä (esimerkiksi Juustenintie, Jägerhornintie, Luutnantintie). Pohjoispuoliskon länsiosassa nimet ovat enimmäkseen puuaiheisia (Pihkatie, Kaarnatie, Neulastie, Naavapolku, Tuulenpesäntie ym.) ja itäosassa eli Rukkilassa nimet liittyvät luontevasti rukkeihin ja kutomiseen (Rukkilantie, Rukkilanrinne, Rukkilanpolku, Kehruutie, Kehruuaukio ja Värttinäkuja.)

 

== Katso myös ==