Ero sivun ”Jean de La Fontaine” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9:
Boheemielämästään huolimatta de La Fontaine sai paikan virkamiehenä. Virkaansa hän hoiti huonosti ja kyllästyi siihen pian. Hän hylkäsi vaimonsa ja lapsensa ja muutti Pariisiin. Pariisista löytyi nopeasti varakkaita naisia, jotka tarjosivat boheemirunoilijalle ruokaa ja asunnon. Hän kirjoitti runoja täysihoitoa vastaan. Boheemielämä jatkui lähes 70- vuotiaaksi, jolloin de La Fontaine sairastui. Toivuttuaan sairaudestaan hän katui entistä elämäänsä ja tuli uskonnolliseksi. Hän kirjoitti nyt hymnejä sekä virsiä ja käytti katumuksentekijän jouhipaitaa. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 14, 150- 152, 1982</ref>
 
De la Fontainen onnistui ystävystyä aikansa ylhäisöön kuuluvien [[François de la Rochefoucauld]]in ja [[Louis II Condé]]n kanssa. He ehdottivat kuningas [[Ludvig XIV]]:lle, että De la Fontaine ansaitsisi paikan [[Ranskan akatemia]]ssa. Aurinkokuningas ei lämmennyt ajatukselle, sillä hän piti de La Fontainen kertomuksia, ''Contes'', rivoina. Majesteetin mielestä kirjailijan olisi ensiksi tultava järkiinsä, ennen kuin paikkaa akateemikkona voitaisiin harkita. De la Fontaine pääsi Ranskan akatemian jäseneksi 63- vuotiaana. Akatemian kokouksissa hän lähinnä nukkui. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 14, 152, 1982</ref>
== Teokset ==
De la Fontaine sai innoituksen runomuotoisiin, vertauskuvallisiin eläinsatuihinsa ja arkielämän kertomuksiinsa [[Aisopos|Aisopokselta]] ja [[Horatius|Horatiukselta]]. Siitä huolimatta ne ovat Ranskan kirjallisuuden merkkiteoksia. La Fontainen merkitys etymologisessa mielessä on merkittävä: esimerkiksi sanonta "karhunpalvelus", hyvää tarkoittava teko joka vahingoittaa autettavaa, on peräisin eräästä La Fontainen kertomuksesta jossa ystävällinen karhu auttaa hätistämään puutarhurin nenältä kärpästä kivenmurikan avulla.