Wikipedia

Ero sivun ”Emil Nervander” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisäsin linkin digitoituun teokseen.
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Emil Nervander oli fyysikko ja runoilija [[Johan Jakob Nervander]]in poika. Emil Nervander vietti lapsuudessaan ja nuoruudessaan paljon aikaa [[Voipaala]]ssa.
 
Nervander kävi [[Karl Gabriel Leinberg]]in yksityislyseota ja pääsi ylioppilaaksi [[1858]]. Yliopistossa hän opiskeli aluksi luonnontieteitä mutta vaihtoi sitten taidehistoriaan. Kandidaatin tutkinnon hän suoritti [[1869]].
 
Nervander toimi ''[[Åbo Posten]]in'' päätoimittajana [[1874]]–[[1879]]1874–1879. Vuosina 1868–1873 hän kirjoitti taide- ja teatteriarvosteluja ''[[Hufvudstadsbladet]]iin''. Nervander kirjoitti kansa- ja maantieteellisiä kuvauksia, kulttuurihistoriallisia muoto- ja muistikuvia, matkakertomuksia, kirkkotaidetta koskevia teoksia sekä teatteriin liittyviä artikkeleita. Häneltä ilmestyi 70–80 painotuotetta, ja hän kirjoitti 30–40 sanomalehteen. Nervander toimitti lisäksi [[Fredrik Cygnaeus|Fredrik Cygnaeuksen]] ja [[J. V. Snellman]]in kootut teokset.
 
Nervander oli [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] muinaismuistojen järjestämiskomitean sihteerinä 1875–1879 ja tuomiokirkon korjausvaltuuskunnan jäsenenä 1894–1896 sekä toimi muinaistieteen toimikunnan tehtävissä 1892. Hän oli myös perustamassa [[Suomen muinaismuistoyhdistys]]tä.
 
Kertomuskokoelma ''Honkain tarinat'' ilmestyi [[1869]], ja samana vuonna tuli julki myös ensimmäinen runokokoelma ''Dikter'' (Runoja). ''Dikterin'' hän julkaisi salanimellä '''Emlekyl''' (Muistoksi), ja se sisältää useita Voipaalassa kirjoitettuja runoja. Nervander on Suomen ensimmäinen novellikirjailija. Nervander oli myös Suomen kansalliskirjailijan [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] hyvä ystävä.
[[FileTiedosto:Emil Nervanderin hauta.JPG|thumb|Emil Nervanderin hauta Harjavallan hautausmaalla.]]
Nervanderin murhatarina ''Uotilan isäntä'' ilmestyi suomeksi [[1870]]. Teos perustuu Etelä-Suomessa tapahtuneeseen tositarinaan. Kirjassa olennainen teema on rankaisematta jääneen murhan aiheuttama syyllisyys paljolti [[Fjodor Dostojevski]]n ''[[Rikos ja rangaistus|Rikoksen ja rangaistuksen]]'' tapaan mutta suomalaiselle maaseudulle sijoitettuna. Kirjassa mainitaan Uotilaa lähellä oleva Myllykylä, joten paikallisväriäkin on mukana.
 
Toisen runokokoelmansa ''Efter femtio år'' ('50 vuoden kuluttua') Nervander julkaisi [[1907]] omalla nimellään. Kuvaus keisari Aleksanteri I:n matkoista Suomessa ilmestyi [[1906]].
 
Nervanderin kirjoitti koko tuotantonsa ruotsiksi, mutta suurin osa hänen teoksistaan suomennettiin. Osa Nervanderin teoksista ilmestyi jopa ainoastaan suomeksi.
 
Kesä [[1901]] oli todennäköisesti Nervanderin viimeinen [[Sääksmäki|Sääksmäellä]] viettämä kesä. Hän asui silloin Sillantaassa.
 
Nervander vietti viimeiset elinvuotensa pienessä vuokramökissä [[Harjavalta|Harjavallassa]]. Hän kuoli [[Porin kaupunginsairaala]]ssa 27. tammikuuta 1914 yksinäisenä [[erakko]]na. Eräiden lähteiden mukaan Nervander olisi kuitenkin kuollut mökissään Harjavallan [[Merstola]]ssa, jossa on hänen mukaansa nimetty katu sekä muistomerkki.<ref>[http://www.teatterimuseo.fi/wp-content/uploads/Taipuisaa_teatteria.pdf Taipuisaa teatteria s.30]</ref> Nervander on haudattu [[Harjavallan hautausmaa]]lle. Hän ei ole halunnut hautaansa merkittävän, joten hautausmaalta löytyy kirjailijan omasta toivomuksesta vain pieni luonnonkivestä tehty muistokivi.
Rivi 67:
* ''Sommarresor på Åland''. Ålands litteraturförening 1983
 
==Viitteet Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Nervander”