Ero sivun ”Suomen kirjallisuus” versioiden välillä

Suomalaista kansanrunoutta on säilynyt nykyaikaan vuosisatoja myöhemmin muistiin kirjoitetuissa runoissa ja loitsuissa, joita on koottu muun muassa ''[[Kalevala]]an'' ja ''[[Kanteletar|Kantelettareen]]''. Säilyneissä runoissa on hyvin keskiaikainen leima, sillä esikristilliset ja kristilliset ainekset ovat niissä monella tavalla sekoittuneet toisiinsa. Kristinuskoa edeltävän uskomusmaailman viittaavat muun muassa moninaiset [[Jumala|jumalolennot]] ja loitsut. Kristinusko on vaikuttanut puolestaan käsityksiin [[tuonela]]sta ja kuolemanjälkeisestä elämästä sekä usein esiintyviin Neitsyt Mariaa muistuttaviin äitihahmoihin.<ref name="P408">Pieni tietosanakirja s.408</ref> Tämän vuoksi on vaikea tietää, mihin aikaan runot ovat todellisuudessa syntyneet.

Puhtaasti kirjallisia teoksia Suomessa on keskiajalta vain vähän. Näihin kuuluu muun muassa latinankielisiä [[virsi]]ä ja koululauluja, kuten ''[[Piae Cantiones]]'', ''[[Piispa Henrikin liturgia]]'' (noin 1290), lakikirja ''[[Codex Aboensis]]'' eli Turun käsikirja (1440-luku), [[messukirja]] ''[[Missale Aboense]]'', joka oli ensimmäinen Suomea varten painettu kirja (1488), [[kirkkokäsikirja]] ''[[Manuale Aboense]]'' (1522), piispainkronikka sekä ruotsiksi käännettyinä joukko [[pyhimys]]legendoja ynnä muita uskonnollisia kirjoituksia. Pyhimyslegendoja ja yksittäisiä [[Raamattu|Raamatun]] kirjoja ruotsinsi erityisesti 1400-luvun lopulla [[Naantalin luostari]]n munkki [[Jöns Budde]].<ref>Pieni tietosanakirja s.408<name="P408"/ref> Hän on suomalaisen kirjallisuuden ensimmäinen nimeltä tunnettu henkilö. Häntä pidetään usein myös Suomen ensimmäisenä kirjailijana, vaikka suurin osa hänen tuotoksistaan olikin käännöksiä.{{lähde}} Suomen kielellä keskiajalla kirjoitetut tekstit rajoittuvat joidenkin rukousten suomennoksiin sekä yksittäisiin sanoihin ja lauseparsiin, joita tavataan joissakin yksittäisissä asiakirjoissa.<ref>Pieni tietosanakirja s.408<name="P408"/ref>

Agricolan aikalaisia olivat muiden muassa [[Mathias Johannis]], joka suomensi kirkkokäsikirjan ja [[messu]]n (1546), sekä [[Herra Martti]], joka suomensi ensimmäisenä Ruotsin valtakunnan lakikirjan (1548). Hieman myöhemmältä ajalta ovat peräisin [[Ljungo Tuomaanpoika|Ljungo Tuomaanpojan]] lainsuomennokset.<ref>Pieni tietosanakirja s.408<name="P408"/ref> Ensimmäisen suomenkielisen [[virsikirja]]n toimitti [[Jacobus Finno]] ja uuden laajennetun laitoksen Maskun kirkkoherra [[Hemminki Maskulainen]], joka myös julkaisi suomenkielisen käännöksen ''Piae Cantiones'' –laulukokoelmasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://scripta.kotus.fi/www/artikkelit/maskulainen/virsikirja_400.html | Nimeke = Hemmingin virsikirja 400-vuotias | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Scripta Kotus | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref>

Piispa [[Ericus Erici Sorolainen]] toimitti suomeksi kaksiosaisen [[postilla]]n (1621–1625). Hänet tunnetaan myös [[katekismus|katekismuksen]] tekijänä. Uskonnollista kirjallisuutta kirjoitti myös muun muassa piispa [[Paavali Juusten]], joka julkaisi latinaksi postillan sekä aikakirjan Suomen piispoista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1257 | Nimeke = Juusten, Paulus Petri (noin 1520–1575) | Tekijä = Kyösti Väänänen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Paimenmuisto | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.8.2015 | Kieli = }}</ref><ref name="P409">Pieni tietosanakirja s.409</ref>

Reformaation ajalla ruotsinkielinen kirjallisuus oli Suomessa vähäisempää. Merkittävin ruotsinkielinen kirjailija oli tähtientutkija [[Sigfrid Aronus Forsius]], joka tunnetaan [[almanakka|almanakantekijänä]] sekä hengellisenä runoilijana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saunalahti.fi/arnoldus/sforsius.html | Nimeke = Sigfridus Aronus Forsius (n. 1560–1624), suomalainen pappi ja monioppinut. Curriculum vitae. | Tekijä = Arno Forsius | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref> Ruotsalainen historioitsija [[Johannes Messenius]] kirjoitti ruotsiksi riimikronikan Suomesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kajaaninlinna.fi/index.php?k=13711 | Nimeke = Johannes Messenius | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kajaanin linna | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref> Tällä aikakaudella syntynyt suomenkielinen kirjallisuus painettiin Suomen ulkopuolella, enimmäkseen Ruotsissa, sillä Suomessa ei ollut vielä tuolloin kirjapainoa.<ref>Pieni tietosanakirja s.409<name="P409"/ref>

Samaan aikaan alkoi myös ruotsin kielen käyttö vahvistua [[säätyläiset|säätyläis­piireissä]] sekä kirjallisuudessa. Ruotsin kieli alkoi kohota latinan rinnalle opillisen sivistyksen välittäjänä. Suomen kieli pysyi lähinnä kansan ja sille tarkoitetun uskonnollisen kirjallisuuden kielenä.<ref>Pieni tietosanakirja s.409<name="P409"/ref>

Suurin osa muustakin suomenkielisestä kirjallisuudesta oli tuohon aikaan edelleen uskonnollista kirjallisuutta. Saarnoja kirjoitti muun muassa [[Lauri Pietarinpoika Tammelinus|Lauri Tammelinus]]. Virsirunoilijoista ovat merkittävimmät [[Juhana Cajanus|Juhana]] ja [[Eerik Cajanus]]. Yksi ajan merkittävimpiä suomenkielisiä runotuotteita oli [[Mattias Salamnius|Mattias Salamniuksen]] kalevalamittaan kirjoittama messiadi ''Ilo-laulu Jesuxesta''.<ref>Pieni tietosanakirja s.409<name="P409"/ref> Ruotsinkielisen runouden merkittäviin teoksiin kuuluu Suomen ensimmäisen naisrunoilijan, [[Christina Regina von Birchenbaum]]in kirjoittama [[elegia]] ''En ny visa''.

1700-luvulla henkisessä elämässä tapahtui [[valistus|valistusajan]] myötä jyrkkä muutos. Tieteet, erityisesti [[filosofia]], vapautuivat kirkon holhouksesta. Varsinainen uudistus tapahtui luonnontieteiden alalla, jossa [[Carl von Linné]]n vaikutus ulottui Suomeenkin. Hänen kannattajiaan olivat luonnontieteilijöinä muun muassa [[Johan Browallius]] ja [[Karl Fredrik Mennander|K. F. Mennander]].<ref name="P411">Pieni tietosanakirja s.411</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.huli.fi/fi/historia/ | Nimeke = Ravintola Hus Lindman –keskiajalta tähän päivään | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Ravintola Hus Lindman | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref>

1700-luvun [[humanistiset tieteet|humanistisen tieteen]] merkittävin edustaja oli [[H. G. Porthan]], jonka vuoksi koko aikakautta on Suomen kirjallisuuden historiassa usein nimitetty ”Porthanin aikakaudeksi”. Hänen ympärilleen keräytyi joukko tutkijoita, jotka käsittelivät teoksissaan [[Suomen historia]]a, [[suomen kieli|kieltä]], [[suomalainen muinaisusko|muinaisusko]]a jne. Hänen ympärilleen muodostui myös Suomen ensimmäinen kirjallinen seura, [[Aurora-seura]], joka perusti ensimmäisen suomalaisen sanomalehden ''[[Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo]]'' (vuodesta 1771, myöhemmin nimellä ''Åbo Tidningar''). Seuran taiteelliset pyrkimykset peri [[Frans Mikael Franzen|F. M. Franzen]], joka on merkittävin Suomen Ruotsin vallan aikaisista runoilijoista. Franzenin aikalainen oli runoilija [[Mikael Choraeus]].<ref>Pieni tietosanakirja s.411<name="P411"/ref>

Porthanin vaikutus oli huomattava myös suomenkielisellä taholla. Se innosti [[Christfried Ganander]]ia ja [[Kristian Erik Lencqvist|K. E. Lencqvist]]iä työhön suomen kielen ja [[suomalainen mytologia|suomalaisen mytologia]]n alalla ja [[Antti Lizelius]]ta perustamaan ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden ''[[Suomenkieliset Tieto-Sanomat]]''. Tuon ajan suomenkielisen kirjallisuuden edustajista mainittakoon saarnakirjan tekijä [[Juhana Wegelius nuorempi|Juhana Wegelius]] sekä runoilijat [[Simo Achrenius|Simo]] ja [[Henrik Achrenius]].<ref>Pieni tietosanakirja s.411<name="P411"/ref>