Avaa päävalikko

Muutokset

337 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
pieni-viitteitä, yhd. myöh.
[[Kuva:Missale Aboense 5.jpg|thumb|180px|''[[Missale Aboense]]''.]]
 
[[katolinen kirkko|Katolisella]] [[keskiaika|keskiajalla]] kansanrunouden kehitys ei päättynyt, vaan loitsu-, sananlasku- ja saturunous jatkuivat edelleen. Keskiajalla suomalainen kansanrunous sai vaikutteita erityisesti [[kristinusko]]sta ja muusta [[länsimainen kulttuuri|länsi­maisesta kulttuurista]].<ref>Pieni tietosanakirja s.408</ref> Muinaisia taruja välittäneiden runojen lisäksi syntyi [[balladi]]ntapaisia lauluja, kuten ''[[Elinan surma]]'', kristillisperäisiä [[legenda|legendarunoja]], kuten ''[[Piispa Henrikin surmavirsi]]'', sekä joitakin historiallisia runoelmia. Runot kehittyivät siirtyessään paikkakunnalta paikkakunnalle ja sukupolvesta sukupolveen aina siihen asti, kunnes niitä alettiin kirjoittaa ylös. Tämän vuoksi kansanrunoudessa on havaittavissa erilaisia kerrostumia, joista nuorimmat yleensä eroavat vanhemmista suuresti.
 
Suomalaista kansanrunoutta on säilynyt nykyaikaan vuosisatoja myöhemmin muistiin kirjoitetuissa runoissa ja loitsuissa, joita on koottu muun muassa ''[[Kalevala]]an'' ja ''[[Kanteletar|Kantelettareen]]''. Säilyneissä runoissa on hyvin keskiaikainen leima, sillä esikristilliset ja kristilliset ainekset ovat niissä monella tavalla sekoittuneet toisiinsa. Kristinuskoa edeltävän uskomusmaailman viittaavat muun muassa moninaiset [[Jumala|jumalolennot]] ja loitsut. Kristinusko on vaikuttanut puolestaan käsityksiin [[tuonela]]sta ja kuolemanjälkeisestä elämästä sekä usein esiintyviin Neitsyt Mariaa muistuttaviin äitihahmoihin.<ref>Pieni tietosanakirja s.408</ref> Tämän vuoksi on vaikea tietää, mihin aikaan runot ovat todellisuudessa syntyneet.
 
Puhtaasti kirjallisia teoksia Suomessa on keskiajalta vain vähän. Näihin kuuluu muun muassa latinankielisiä [[virsi]]ä ja koululauluja, kuten ''[[Piae Cantiones]]'', ''[[Piispa Henrikin liturgia]]'' (noin 1290), lakikirja ''[[Codex Aboensis]]'' eli Turun käsikirja (1440-luku), [[messukirja]] ''[[Missale Aboense]]'', joka oli ensimmäinen Suomea varten painettu kirja (1488), [[kirkkokäsikirja]] ''[[Manuale Aboense]]'' (1522), piispainkronikka sekä ruotsiksi käännettyinä joukko [[pyhimys]]legendoja ynnä muita uskonnollisia kirjoituksia. Pyhimyslegendoja ja yksittäisiä [[Raamattu|Raamatun]] kirjoja ruotsinsi erityisesti 1400-luvun lopulla [[Naantalin luostari]]n munkki [[Jöns Budde]].<ref>Pieni tietosanakirja s.408</ref> Hän on suomalaisen kirjallisuuden ensimmäinen nimeltä tunnettu henkilö. Häntä pidetään usein myös Suomen ensimmäisenä kirjailijana, vaikka suurin osa hänen tuotoksistaan olikin käännöksiä.{{lähde}} Suomen kielellä keskiajalla kirjoitetut tekstit rajoittuvat joidenkin rukousten suomennoksiin sekä yksittäisiin sanoihin ja lauseparsiin, joita tavataan joissakin yksittäisissä asiakirjoissa.<ref>Pieni tietosanakirja s.408</ref>
 
Keskiajan kirjallisuutta tuhottiin laajalti [[uskonpuhdistus|reformaation]] jälkeen. Erityisesti paperiset teokset poltettiin usein. [[Pergamentti]] ei kuitenkaan palanut, ja raaka-ainepulan vuoksi suurille pergamenttisivuille löydettiin muuta käyttöä. Niitä käytettiin usein [[vouti]]en tilikirjojen kansina. Suurin osa Suomen keskiajan kirjallisuudesta on koottu tällaisista yksittäisistä pergamenttisivuista 1840-luvun jälkeen. Sivuja on koottu noin 10&nbsp;000 yhteensä yli tuhannesta eri kirjasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://fragmenta.kansalliskirjasto.fi/esittely/ | Nimeke = Fragmenta membranea -kokoelma | Tekijä = Tuomas Heikkilä | Ajankohta = | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Viitattu = 16.8.2015 }}</ref>
Reformaatio korotti kansankielen [[jumalanpalvelus|jumalanpalveluksen]] kieleksi. Se sai aikaan myös suomen kirjakielen ja suomalaisen kirjallisuuden syntymisen sekä suuntasi suomen kielen käytön ensisijaisesti hengelliselle alueelle. Suomenkielisen kirjallisuuden perustaja on [[Turun piispa]] [[Mikael Agricola]]. Hän suomensi [[Raamattu|Raamatun]] Uuden testamentin (''[[Se Wsi Testamenti]]'', 1548) ja kirjoitti muun muassa ensimmäisen suomenkielisen [[Aapinen|aapisen]] ''[[Abckiria]]n'' sekä ''[[Rucouskiria]]n''.<ref name="FINNICA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnica.fi/suomi/kirjallisuus.htm | Nimeke = Suomen kirjallisuuden historia | Tekijä = Liisi Huhtala ja Kari Sallamaa | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Finnica | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.agricola.fi/mikael-agricola/kirjallinen-tyo/ | Nimeke = Kirjallinen työ | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Mikael Agricola | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref>
 
Agricolan aikalaisia olivat muiden muassa [[Mathias Johannis]], joka suomensi kirkkokäsikirjan ja [[messu]]n (1546), sekä [[Herra Martti]], joka suomensi ensimmäisenä Ruotsin valtakunnan lakikirjan (1548). Hieman myöhemmältä ajalta ovat peräisin [[Ljungo Tuomaanpoika|Ljungo Tuomaanpojan]] lainsuomennokset.<ref>Pieni tietosanakirja s.408</ref> Ensimmäisen suomenkielisen [[virsikirja]]n toimitti [[Jacobus Finno]] ja uuden laajennetun laitoksen Maskun kirkkoherra [[Hemminki Maskulainen]], joka myös julkaisi suomenkielisen käännöksen ''Piae Cantiones'' –laulukokoelmasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://scripta.kotus.fi/www/artikkelit/maskulainen/virsikirja_400.html | Nimeke = Hemmingin virsikirja 400-vuotias | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Scripta Kotus | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref>
 
Piispa [[Ericus Erici Sorolainen]] toimitti suomeksi kaksiosaisen [[postilla]]n (1621–1625). Hänet tunnetaan myös [[katekismus|katekismuksen]] tekijänä. Uskonnollista kirjallisuutta kirjoitti myös muun muassa piispa [[Paavali Juusten]], joka julkaisi latinaksi postillan sekä aikakirjan Suomen piispoista.<ref>{{Kansallisbiografia|id = 1257 |nimi = Juusten, Paulus Petri (noin 1520–1575) | vapaa = |tekijä = Kyosti Väänänen |ajankohta = 2011 |viitattu = 20.8.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1257 | Nimeke = Juusten, Paulus Petri (noin 1520–1575) | Tekijä = Kyösti Väänänen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Paimenmuisto | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.8.2015 | Kieli = }}</ref><ref>Pieni tietosanakirja s.409</ref>
 
Reformaation ajalla ruotsinkielinen kirjallisuus oli Suomessa vähäisempää. Merkittävin ruotsinkielinen kirjailija oli tähtientutkija [[Sigfrid Aronus Forsius]], joka tunnetaan [[almanakka|almanakantekijänä]] sekä hengellisenä runoilijana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saunalahti.fi/arnoldus/sforsius.html | Nimeke = Sigfridus Aronus Forsius (n. 1560–1624), suomalainen pappi ja monioppinut. Curriculum vitae. | Tekijä = Arno Forsius | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref> Ruotsalainen historioitsija [[Johannes Messenius]] kirjoitti ruotsiksi riimikronikan Suomesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kajaaninlinna.fi/index.php?k=13711 | Nimeke = Johannes Messenius | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kajaanin linna | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref> Tällä aikakaudella syntynyt suomenkielinen kirjallisuus painettiin Suomen ulkopuolella, enimmäkseen Ruotsissa, sillä Suomessa ei ollut vielä tuolloin kirjapainoa.<ref>Pieni tietosanakirja s.409</ref>
 
=== Ruotsin suurvalta-aika (1640–1720) ===
[[Turun akatemia]]n perustaminen kohotti Suomen opillista sivistystä ja vilkastutti kirjallista kulttuuria. Suomeen perustettiin kolme [[kirjapaino]]a, ensimmäinen vuodelta 1642. Ensimmäinen suomessa painettu teos oli samana vuonna valmistunut [[Mikael Wexionius|Mikael Wexioniuksen]] väitöskirja ''Discursus politicus de prudentia''<ref>http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/vanhat/vk/wexionius/</ref>. Ensimmäinen Suomessa painettu suomenkielinen kirja oli puolestaan [[Johannes Matthiae Collinus|Johannes Matthiae Collinuksen]] ''Ylimmäisen keisarin Jesuxen Christuxen mandati eli käsky'' vuodelta 1643.
 
Samaan aikaan alkoi myös ruotsin kielen käyttö vahvistua [[säätyläiset|säätyläis­piireissä]] sekä kirjallisuudessa. Ruotsin kieli alkoi kohota latinan rinnalle opillisen sivistyksen välittäjänä. Suomen kieli pysyi lähinnä kansan ja sille tarkoitetun uskonnollisen kirjallisuuden kielenä.<ref>Pieni tietosanakirja s.409</ref>
 
Melko niukassa suomenkielisessä kirjallisuudessa oli keskeistä erityisesti koko [[Raamattu|Raamatun]] suomennoksen, ''[[Biblia]]n'', valmistuminen vuonna 1642. Se vakiinnutti suomen kielen [[oikeinkirjoitus|oikein­kirjoituksen]] pitkiksi ajoiksi. Myöhemmin valmistuivat virsikirja (1701), joka pysyi sellaisenaan käytössä vuoteen 1886, sekä [[koraalikirja]] (1702).
 
Suurin osa muustakin suomenkielisestä kirjallisuudesta oli tuohon aikaan edelleen uskonnollista kirjallisuutta. Saarnoja kirjoitti muun muassa [[Lauri Pietarinpoika Tammelinus|Lauri Tammelinus]]. Virsirunoilijoista ovat merkittävimmät [[Juhana Cajanus|Juhana]] ja [[Eerik Cajanus]]. Yksi ajan merkittävimpiä suomenkielisiä runotuotteita oli [[Mattias Salamnius|Mattias Salamniuksen]] kalevalamittaan kirjoittama messiadi ''Ilo-laulu Jesuxesta''.<ref>Pieni tietosanakirja s.409</ref> Ruotsinkielisen runouden merkittäviin teoksiin kuuluu Suomen ensimmäisen naisrunoilijan, [[Christina Regina von Birchenbaum]]in kirjoittama [[elegia]] ''En ny visa''.
 
Akatemian perustaminen sai kuitenkin vähitellen aikaan myös tieteellistä kirjallisuutta. 1600-luvun puolen välin ja 1700-luvun alun välillä syntyi muun muassa suomen kielen tutkimus. Ensimmäisen suomen [[kielioppi|kieli­opit]] kirjoitti latinaksi [[Aeschillus Petraeus|Petraeus]] vuonna 1649, myöhemmin sellaisia laativat Martinius (1689) ja [[Bartholdus Vhaël]] (1733). [[Henrik Florinus]] toimitti vuonna 1678 suppean suomen kielen sanakirjan sekä julkaisi vuonna 1702 kokoelman suomalaisia sananlaskuja.<ref>Pieni tietosanakirja s.410</ref>
 
[[Daniel Juslenius]] kirjoitti ensimmäisen laajemman suomen kielen sanakirjan, ''[[Suomalaisen Sana-Lugun Coetus]]'' (1745). Hän oli myös [[Fennomania|suomalaisuusaatteen]] edelläkävijä, joka ylisti Suomen maata ja kansaa liioittelevastikin muun muassa teoksessaan ''[[Aboa Vetus et Nova]]'' (1700).<ref>{{Kansallisbiografia|id = 2266 |nimi = Juslenius, Daniel (1676 - 1752) | |tekijä = |ajankohta = 2012 |viitattu = 20.8.2015 }}</ref>
=== Vapauden aika (1720–1772) ja kustavilainen aika (1772–1809) ===
[[Kuva:Suomenkieliset Tieto-Sanomat September 1775.gif|thumb|180px|''Suomalaiset Tieto-Sanomat''.]]
1700-luvulla henkisessä elämässä tapahtui [[valistus|valistusajan]] myötä jyrkkä muutos. Tieteet, erityisesti [[filosofia]], vapautuivat kirkon holhouksesta. Varsinainen uudistus tapahtui luonnontieteiden alalla, jossa [[Carl von Linné]]n vaikutus ulottui Suomeenkin. Hänen kannattajiaan olivat luonnontieteilijöinä muun muassa [[Johan Browallius]] ja [[Karl Fredrik Mennander|K. F. Mennander]].<ref>Pieni tietosanakirja s.411</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.huli.fi/fi/historia/ | Nimeke = Ravintola Hus Lindman –keskiajalta tähän päivään | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Ravintola Hus Lindman | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref>
 
1700-luvun [[humanistiset tieteet|humanistisen tieteen]] merkittävin edustaja oli [[H. G. Porthan]], jonka vuoksi koko aikakautta on Suomen kirjallisuuden historiassa usein nimitetty ”Porthanin aikakaudeksi”. Hänen ympärilleen keräytyi joukko tutkijoita, jotka käsittelivät teoksissaan [[Suomen historia]]a, [[suomen kieli|kieltä]], [[suomalainen muinaisusko|muinaisusko]]a jne. Hänen ympärilleen muodostui myös Suomen ensimmäinen kirjallinen seura, [[Aurora-seura]], joka perusti ensimmäisen suomalaisen sanomalehden ''[[Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo]]'' (vuodesta 1771, myöhemmin nimellä ''Åbo Tidningar''). Seuran taiteelliset pyrkimykset peri [[Frans Mikael Franzen|F. M. Franzen]], joka on merkittävin Suomen Ruotsin vallan aikaisista runoilijoista. Franzenin aikalainen oli runoilija [[Mikael Choraeus]].<ref>Pieni tietosanakirja s.411</ref>
 
Porthanin vaikutus oli huomattava myös suomenkielisellä taholla. Se innosti [[Christfried Ganander]]ia ja [[Kristian Erik Lencqvist|K. E. Lencqvist]]iä työhön suomen kielen ja [[suomalainen mytologia|suomalaisen mytologia]]n alalla ja [[Antti Lizelius]]ta perustamaan ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden ''[[Suomenkieliset Tieto-Sanomat]]''. Tuon ajan suomenkielisen kirjallisuuden edustajista mainittakoon saarnakirjan tekijä [[Juhana Wegelius nuorempi|Juhana Wegelius]] sekä runoilijat [[Simo Achrenius|Simo]] ja [[Henrik Achrenius]].<ref>Pieni tietosanakirja s.411</ref>
 
== Venäjän vallan aika (1809–1917) ==