Ero sivun ”Merkityksen isotopia” versioiden välillä

Isotopia perustuu siihen, että on olemasssa merkitysten luokkien joukko, joka mahdollistaa tekstin lukemisen kokonaisuutena.<ref>Greimas 1979, 292</ref> Nämä luokat ja siten myös lukemisessa muodostuva kokonaisuus ovat vähintään osittain kulttuurisidonnaisia. On olemassa myös globaalisti ymmärrettyjä universaaleja merkityksiä ja merkitysten luokkia sekä toisaalta yllättäviä poikkeuksia. Värispektriä on pidettävä yleispätevänä kategoriana, silti värit voidaan jaotella kulttuureissa eri tavoin.<ref>Greimas 1979, 35</ref>

[[Kuva:ColoursEnglishVsGaulish.png|thumb|250px|Värien erottelua englannin ja gallian kielissä (Greimas 1979, 35, Hjelmslev 1961, 33)]]

 

Myös esimerkiksi kuvataide käyttää isotopioita merkitysten luomiseen. [[Gustave Doré]]n maalaus [[Baabelin torni]]sta hyödyntää Veivon ja Huttusen analyysin mukaan neljää isotopiasuhdetta. Maalaus esittää tilanteet ennen ja jälkeen kielen sekoittumisen: yhteinen kieli mahdollistaa taivaisiin ulottuvan tornin rakentamisen, joka keskeytyy, kun yhteistyön kyky menetetään kielten moninaisuuteen. Isotopiat ovat tällöin: 1) ennen vs. jälkeen, 2) yksi kieli vs. monta kieltä, 3) rakentamisen kyky vs. kyvyn puuttuminen, 4) ylpeys vs. nöyryys.<ref>Veivo & Huttunen 1999, 69-70</ref>