Ero sivun ”Ilmasto” versioiden välillä

'''Ilmasto''' on jonkin alueen [[sää]] ja sen muutokset pitkän ajan kuluessa.<ref>{{kirjaviite| Nimike=Sää, Ihmeellinen luonto| Tekijä=William J. Burroughs, Bob Crowder, Ted Robertson, Eleanor Vallier-Talbot, Richard Whitaker| Julkaisija=Gummerus| Julkaisupaikka=Jyväskylä Helsinki| Vuosi=1998| Sivu=17 |Tunniste=ISBN 951-20-5236-9}}</ref> Ilmasto on tilastollinen käsite, joka määritellään laskemalla erilaisia keskiarvoja ja hajontoja [[Säähavainto|säähavainnoista]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Matti Seppälä | Nimeke=Ilmasto vaihtelee | Ajankohta=2007 | Osoite=http://www.tieteessatapahtuu.fi/0107/seppala0107.pdf | Julkaisija=Tieteessä tapahtuu | Luettu= | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Ilmastoon vaikuttavat paikan [[leveyspiiri]], korkeus ja etäisyys merestä sekä [[Merivirta|merivirrat]]. Fysikaalisesti tarkastellen ilmaston määrää [[ilmakehän kiertoliike]]. Ilmaston muodostavia säämuuttujia ovat muun muassa lämpötila, sademäärä, tuulen nopeus ja suunta sekä ilman suhteellinen kosteus. Ilmaston ja [[sää]]n välistä rajaa ei ole määritelty tarkasti. Esimerkiksi tietyssä mielessä yksittäistä [[El Niño]] -ilmiötä voidaan pitää ilmastollisena ilmiönä, mutta toisaalta myös sääilmiönä.

 

 

 

 

 

Ilmastoa mitataan seuraavilla luvuilla

 

**Koko vuoden keskilämpötila

**Lämpimimmän kuukauden keskilämpötila

**Kylmimmän kuukauden keskilämpötila

**Vuoden keskisademäärä

**Tulevatko sateet talvella vai kesällä

 

==Ilmastotyyppejä==

Usein tiettyyn kasvillisuustyyppiin eli biomiin liittyy tietyn tyyppinen ilmasto.

 

Matalapaineiden ja korkeapaineiden kuviot ja niiden vuosiaikavaihtelut sekä meri ja manner luovat ilmastoja. Meri tasaa lämpötilan vaihteluja, koska sieltä haihtuva kosteus luo pilviä. Meri myös kosteuttaa ilmaa ja luo vuoristojen rinteille sademetsiä. Maapallo jakautuu matala- ja korkeapainevyöhykkeisin. Päiväntasaajalla on matalapainevyöhyke, koska siellä pasaatituulet kohtaavat. Kostea ilma kohoaa ylöspäin, syntyy paikallisia matalapaineita ja sateita varsinkin iltapäivällä ja illalla. Näillä alueilla on sademetsää ja savannia. Sadetta on jatkuvasti tai ainakin ajoittain runsaasti. Mutta kääntöpiirien seuduilla noin 20–30 leveyksillä on subtrooppinen korkeapainevyöhyke, joka kuivattaa monia alueita aavikoiksi, esimerkiksi Saharan ja Arabian. Kääntöpiirin ns. hepoasteiden korkeapainevyöhykkeillä päiväntasaajalta ja pohjoisesta tullut kuiva ilma kohtaavat yläilmoissa ja laskeutuvat alas. Noin 50–60 leveysasteilla on matalapainevyöhyke ja napojen lähellä korkeapaine. Matala- ja korkeapainevyöhykkeet jakavat eri leveysastevyöhykkeitä [[ilmamassa|ilmamassoiksi]]. Suomen säähän ja ilmastoon vaikuttaa keskileveysasteiden ilma, joka tulee kääntöpiirien seuduilta, samoin polaarinen ilma ja arktinen navalta tuleva ilma. Ilmamassaa muuttaa kosteaksi meri ja kuivattaa manner. Meren ja mantereen yllä vuodenaikojan mukaan vaihtuvat korkeapaineet ja matalapaineet aiheuttavat Etelä-Aasiassa, muun muassa Intiassa monsuuni-ilmiön. Kesällä mantereen sisäosissa on matalapaine, joka imee kosteaa ilmaa mereltä tuoden valtavia sateita, jotka saattavat synnyttää tulviakin. Kesäinen matalapaine syntyy auringon lämmittäessä mannerta. Mutta talvella manner jäähtyy, ilma laskeutuu siellä alas ja luo korkeapaineen, joka hajottaa pilvet. On kuivan talvimonsuunin aika Intiassa. Pohjois-Euroopassa säähän vaikuttaa enimmäkseen matalapainevyöhyke, johon liittyy [[suihkuvirtaus]].

 

 

Maapallon pitkän ajan ilmastoon vaikuttaa myös maapallon akselikallistuman, maan radan soikeuden muutokset ym. sekä kasvihuonekaasujen muutokset. Auringossa arvellaan tapahtuvan muutoksia, joilla on ollut vaikutusta ilmastoon satojen vuosien aikajänteellä. Tulivuorenpurkaukset aiheuttavat melko lyhytikäisiä ilmastonmuutoksia syöksemällä stratosfääriin heijastavia rikkihappopisaroita. Jos ilmasto kylmenee, se yleensä myös kuivuu laajoilla alueilla.