Ero sivun ”Suomen presidentinvaali 1931” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p Käyttäjän 85.76.149.7 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ashoka tekemään versioon.
Rivi 1:
{{Vaalit
| election_name = Suomen presidentinvaali 1931<br>[[file: Presidential Standard of Finland.svg|50 px]]<br><small>valitsijamiesten suorittama</small>
| country = Suomi
| type = presidential
| ongoing = no
Rivi 7 ⟶ 8:
| next_election = Suomen presidentinvaali 1937
| next_year = 1937
| election_date = 15.–16. tammikuuta
| image1 = [[Tiedosto:P. E. Svinhufvud.png|150px]]
| nominee1 = [[P. E. Svinhufvud]]
| party1 = [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomuspuolue]]
| popular_vote1 = 151| percentage1 =<br><small>(valitsijamiesten suorittama vaalit)</small>
| percentage1 =
| image2 = [[Tiedosto:Kaarlo Juho Ståhlberg.jpg|150px]]
| nominee2 = [[K. J. Ståhlberg]]
| party2 = [[Kansallinen Edistyspuolue|Edistyspuolue]]
| popular_vote2 = 149<br><small>(valitsijamiesten suorittama vaalit)</small>
| percentage2 =
| map_image =
Rivi 22 ⟶ 24:
| title = Presidentti
| before_election = [[Lauri Kristian Relander]]
| before_party = [[Maalaisliitto]]
| title_2 = presidentti
| after_election = [[P. E. Svinhufvud]]
| after_party = [[Kokoomus]]
}}
'''Suomen presidentinvaalin 1931''' voitti [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomuspuoluekokoomuksen]]en ehdokas, [[Suomen pääministeri|pääministeri]] [[Pehr Evind Svinhufvud]], jonka merkittävin kilpailija oli ensimmäisenä [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidenttinä]] (1919–1925) toiminut [[Kansallinen Edistyspuolue|Edistyspuolueen]] [[Kaarlo Juho Ståhlberg|K. J. Ståhlberg]]. Ståhlberg hävisi ratkaisevan kolmannen äänestyskierroksen kahdella äänellä.<ref>Zetterberg & Tiitta: Suomi kautta aikojen, s. 408</ref> Vaalit käytiin normaalissa järjestyksessä, mutta niiden taustalla vaikutti voimakkaasti [[kommunismi]]n ja osittain myös heikkona pidetyn [[parlamentarismi]]n vastainen [[Lapuanliike]]. Aikakauden poliittinen ilmapiiri, jota sävytti myös taloudellinen lamakausi, oli kuvastunut räikeästi Ståhlbergin ja hänen puolisonsa [[Ester Ståhlberg]]in [[K. J. Ståhlbergin kyyditys|kyydityksessä]] Helsingistä [[Joensuu]]hun lokakuussa 1930.<ref> Häikiö: Presidentin valinta, s. 35. WSOY, 1993. </ref>
 
Siihenastisen presidentin [[Lauri Kristian Relander|Lauri Kr. Relanderin]], joka oli virkakautensa loppupuolella myötäillyt oikeistoa ja Lapuanliikettä, arvovallan murenemisesta hänen oman puolueensa [[Maalaisliitto|Maalaisliiton]] piirissä kertoi se, että puolueen eduskuntaryhmän koeäänestyksessä eduskunnan puhemies [[Kyösti Kallio]] voitti hänet ylivoimaisesti. [[Karjala]]n maalaisliittolaiset tukivat silti Relanderia, joka olisi itsekin ollut halukas jatkamaan virassaan. Maalaisliiton puoluekokous hylkäsi kuitenkin istuvan presidentin valitsemalla presidenttiehdokkaaksi Kallion äänin 87–63. <ref> Lauri Sivonen: ''Presidentin tekemiset'', s. 19. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982. </ref> Maalaisliiton valitsijamiesten taivuttamiseksi Svinhufvudin taakse presidentinvaalin ratkaisevassa äänestyksessä käytettiin ankaraa painostusta. [[Suojeluskunta]]järjestön ylipäällikkö kenraali [[Lauri Malmberg]] jopa ilmoitti heille, että hän ei voi taata yhteiskuntarauhan säilymistä, mikäli Ståhlberg valitaan presidentiksi.<ref> Max Jakobson: ''Väkivallan vuodet: 20. vuosisadan tilinpäätös I'', s. 136. Helsinki: Otava, 1999.</ref>