Ero sivun ”Merkityksen isotopia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuvataide
p isotopian funktio
Rivi 3:
'''Merkityksen isotopia''' tarkoittaa [[Semiotiikka|semiotiikassa]] laajasti ymmmärrettynä merkityksen moniselitteisyyttä ja sen ilmaisemisen ja hyödyntämisen keinoja tekstissä, kielessä ja kulttuurissa. Monet [[vitsi]]t, [[arvoitus|arvoitukset]] ja [[tarina]]t hyödyntävät tyylikeinojensa kautta isotopiaa. Vitsin tai arvoituksen alussa tapahtuvassa ''esittelyssä'' tuodaan esiin isotopian ensimmäinen osa, jonka tarjoama merkitys seuraavaksi esitettävässä ''dialogiksi'' kutsutusssa elementissä haastetaan tai rikotaan luomalla ensimmäiselle isotopialle vastakohta.<ref>Greimas 1979, 85-86</ref> [[sanaristikko|Sanaristikoissa]] ja [[piilosana]]tehtävissä vihjeen ja ratkaisun välinen suhde ilmentää isotopiaa.<ref>Greimas 1979, 106-108</ref>
 
Myös kuvataide käyttää isotopioita merkitysten luomiseen. [[Gustave Doré]]n maalaus [[Baabelin torni]]sta hyödyntää Veivon ja Huttusen analyysin mukaan neljää isotopiasuhdetta. Maalaus esittää tilanteet ennen ja jälkeen kielen sekoittumisen: yhteinen kieli mahdollistaa taivaisiin ulottuvan tornin rakentamisen, joka keskeytyy, kun yhteistyön kyky menetetään kielten moninaisuuteen. Isotopiat ovat tällöin: 1) ennen vs. jälkeen, 2) yksi kieli vs. monta kieltä, 3)rakentamisen kyky vs. kyvyn puuttuminen, 4) ylpeys vs. nöyryys.<ref>Veivo & Huttunen 1999, 69-70</ref>
==Lähteet==
* {{Kirjaviite|Tekijä=Greimas, A. J.| Nimeke=Strukturaalista semantiikkaa | Selite=(Sémantique structurale: Recherche et méthode, 1966.) Suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Eero Tarasti| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-662-259-3}}