Ero sivun ”Semantiikka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
jaottelu: syntaksi, semantiikka ja pragmatiikka |
semantiikan laajempaa greimasilaista luonnehdintaa |
||
Rivi 2:
'''Semantiikka''' eli '''merkitysoppi''' tutkii esimerkiksi sanojen ja ajatusten [[merkitys]]tä. Kielen merkitystä tutkiessaan se on [[kielitiede|kielitieteen]] alalaji, joka tutkii esimerkiksi [[sana]]n, [[virke|virkkeen]] tai kokonaisten tekstien merkitystä ja viittauksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sis.uta.fi/infim/infim_2011/informaatiotutkimus/kurssisivut/a34/osajarjestelmat.html | Nimeke = Kielen osajärjestelmät | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Tampereen Yliopisto | Viitattu = 9.11.2014 }}</ref> Semantiikalle oleellista ovat ilmaisujen väliset suhteet, kuten [[antonymia]], [[homonymia]], [[hyponymia]], [[metonymia]], [[polysemia]] ja [[synonymia]].
Laajemmassa merkityksessä semantiikka on strukturalisti [[A. J. Greimas]]in mukaan kuvausmenetelmien kehittämistä erilaisten merkkijärjestelmien ja [[diskurssi]]en tutkimiseen kielitiedettä yleisemmällä [[tietoteoria|tietoteoreettisella]] tasolla.<ref>Tarasti, Eero 1979. Esipuhe teokseen A.J. Greimas: Strukturaalista semantiikkaa, s. 4</ref>
Semantiikan lähellä on [[semiotiikka]] eli [[merkkioppi]], joka puolestaan tutkii kaikenlaisten merkkien, kuten kuvien ja symbolien merkityksiä. [[Pragmatiikka]]a pidetään joskus kielitieteellisen semantiikan osana, joskus osana kolmiosaista kokonaisuutta syntaksi, semantiikka ja pragmatiikka.▼
▲Semantiikan lähellä on [[semiotiikka]] eli [[merkkioppi]], joka puolestaan tutkii kaikenlaisten merkkien, kuten kuvien ja symbolien merkityksiä. Aloiltaan semantiikka ja semiotiikka ovat osin päällekkäisiä. [[Pragmatiikka]]a pidetään joskus kielitieteellisen semantiikan osana,
Semantiikka tutkii myös erilaisia [[temaattinen rooli|temaattisia rooleja]] sekä [[totuusehto]]ja.
| |||