Ero sivun ”Merkitys” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
merkitys arvona, viittauksen kohteena ja sanakirjamerkityksenä |
||
Rivi 1:
'''Merkitys''' on sekä arkiajattelun että [[semiotiikka|semiotiikan]] ja [[kielifilosofia]]n käyttämä käsite.
'''Merkitys''' on [[semiotiikka|semiotiikan]] ja [[kielifilosofia]]n käsite. [[Charles S. Peirce|C. S. Peircen]] mukaan merkitys on [[ajatus]]sisältö, joka on yhteydessä [[merkki]]in.<ref>Jämsä, Tuomo: [http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/7taide/semiotiikka/semper11.htm Kolmijäseninen merkki: Charles Sanders Peirce]</ref> [[Gottlob Frege]] jakoi ilmauksen semanttisen sisällön [[mieli ja merkitys|mieleen ja merkitykseen]] (''Sinn und Bedeutung'').<ref name="Korte">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.soc.utu.fi/laitokset/filosofia/opiskelu/opetusmateriaalit/sanastoa.pdf | Tekijä=Korte, Tapio | Nimeke=Filosofian keskeistä terminologiaa | Viitattu=28. tammikuuta 2008}}</ref> [[Ludwig Wittgenstein]]in mukaan merkitys on [[asia|asioiden]] tila, jonka [[lause]] osoittaa. Sana merkitys symboloi [[kieli|kielen]] ja [[todellisuus|todellisuuden]] suhdetta toisiinsa. Sanojen merkitys saadaan selville kun tarkastellaan niiden käyttöä eri tilanteissa, eri [[kielipeli]]en [[sääntö]]jen yhteydessä.<ref>Pulkkinen, Jarmo: [http://cc.oulu.fi/~pulkkine/UAF_1900-luku.ppt Filosofia 1900-luvulla]</ref>▼
Arkiajattelussa merkitys voi viitata jonkin asian ''arvoon'', ''sisältöön'', konkreettiseen tai abstraktimpaan viitattuun kohteeseen eli [[referentti]]in, tai sanan merkitykseen, jota selitetään samaa tarkoittavien sanojen eli [[synonyymi]]en ja toisinaan myös vastakohtien ([[antonyymi]]t) sekä käyttöesimerkkien avulla. Jälkimmäisestä merkityksen lajista käytetään myös nimitystä ''sanakirjamerkitys''.
▲
== Katso myös ==
| |||