Ero sivun ”Zuo Zongtang” versioiden välillä

Sotaretkien johtamisen ohella Zuo pyrki nykyaikaistamaan Kiinaa. 1850-luvulta eteenpäin hän hankki länsimaisia aseita ja suunitteli niiden valmistuksen aloittamista Kiinassa. Käytettyään höyrylaivoja taiping-kapinan kukistamisen aikana hän perusti telakan [[Fuzhou]]hun ja palkkasi ranskalaisia neuvonantajia opettamaan kiinalaisia opiskelijoita sotataidoissa ja teollisuusteknologiassa. Höyrylaivat eivät suunitelmien mukaan vahvistaisi vain Kiinan laivastoa, vaan ne myös auttaisivat kiinalaisia kauppiaita kilpailemaan ulkomaisten kauppiaiden kanssa. Vuosien 1869 ja 1874 välillä Fuzhoussa rakennettiin 15 suurikokoista laivaa. Sisämaan [[Lanzhou]]ssa Zuo perusti saksalaisten neuvonantajien opastuksella koneita hyödyntäneen kutomon. Kutomo ei säilynyt, mutta se oli silti tärkeä pioneerihanke Kiinassa.<ref name="EWBEMC" />

Zuo jätti jälkipolville ristiriitaisen maineen. Elämänsä aikana hän tuki hanakasti Qing-dynastian [[mantšut|mantšu]]hallitsijoita, joita [[han-kiinalaiset]] virkamiehet usein vastustivat. Sittemmin osa kansallismielisistä tuomitsi Zuon uskollisuuden ”barbaareina” pidetyille mantšuille, mutta samalla he arvostivat Zuon johdolla toteutettua Kiinan laajentamista. Kommunistihistorioitsija tuomitsivat puolestaan vallankumouksellisen taping-kapinan lyömisen, mutta kansallismielisten tapaan hekin pitivät Kiinan laajentumista hyvänä asiana. Nykyisin Zuota pidetään kiinalaisessa historiankirjoituksessa patrioottina, mutta maan muslimiväestö muistaa edelleen hänen joukkojensa toteuttamat verilöylyt Kiinan luoteisosissa.<ref name="EWBEMC" />