Ero sivun ”Jaksollinen järjestelmä” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Espoo (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
p kh
Rivi 6:
Jaksollisen järjestelmän pystyrivejä kutsutaan [[ryhmä (jaksollinen järjestelmä)|ryhmiksi]].<ref name="etalukio">{{Verkkoviite | Osoite =http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia3/jaksjra.html | Nimeke =Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän rakenne | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =Opetushallitus | Viitattu =14.4.2011 }}</ref> Saman ryhmän alkuaineilla on samantapainen uloimman [[elektronikuori|elektronikuoren]] rakenne, joten niiden ominaisuudet muistuttavat toisiaan. Esimerkiksi [[jalokaasu]]t eivät juurikaan muodosta [[yhdiste]]itä, kun taas [[alkalimetalli]]t reagoivat helposti ja muodostavat samantapaisia yhdisteitä.<ref>Rayner-Canham & Overton, s.193</ref><ref>Zumdahl & Zumdahl, s.57</ref> Toisaalta tiedetään, että jalokaasujen reaktiivisuus kasvaa ryhmässä alaspäin mentäessä.
 
Jaksollisessa järjestelmässä on 18 ryhmää.<ref name="etalukio" /> Kemian järjestö [[IUPAC]] suosittaa, että ne numeroidaan luvuin 1&ndash;18.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =G. Jeffery Leigh | Otsikko =Periodic Tables and IUPAC | Julkaisu =Chemistry International | Ajankohta =2009 | Vuosikerta =31 | Numero =1 | Sivut = | Julkaisija =IUPAC | Selite= | Tunniste= | www =http://www.iupac.org/publications/ci/2009/3101/1_leigh.html | www-teksti =Artikkelin verkkoversio | Viitattu =22.4.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref> Vanhempi käytäntö on ollut, että niin sanotut [[Pääryhmä (kemia)|pääryhmä]]t (1, 2, 13&ndash;18) merkittiin [[roomalaiset numerot|roomalaisin numeroin]]. Esimerkiksi ryhmä 14 eli [[hiiliryhmä]] on tällöin IV. Kolmas tapa on käyttää sekaisin kirjaimia A ja B sekä roomalaisia numeroja, jolloin ryhmät 1-81–8 ovat I A - VIII A ja ryhmät 11-1811–18 I B - VIII B, esimerkiksi ryhmä 14 on IVB. Kirjainten A ja B käyttö sekä ryhmien numerointi vaihtelivat kuitenkin hyvin paljon eri kirjojen ja julkaisujen välillä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa käytettiin erilaisia merkintätapoja. IUPAC suositteli tästä käytännöstä luopumista vuonna 1988.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =E. Fluck | Otsikko =New notation in the periodic table | Julkaisu =Pure & Applied Chemistry | Ajankohta =1988 | Vuosikerta =60 | Numero =3 | Sivut =431-436 | Julkaisija =IUPAC | Selite= | Tunniste= | www =http://www.iupac.org/publications/pac/1988/pdf/6003x0431.pdf | www-teksti =Artikkelin verkkoversio | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu =26.4.2011 | Kieli ={{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref><ref name="Emsley">{{Kirjaviite | Tekijä =John Emsley | Nimeke =Nature's building blocks: an A-Z guide to the elements | Vuosi =2003 | Sivu = 526 | Julkaisija =Oxford University Press | Tunniste =ISBN 9780198503408 | www =http://books.google.fi/books?id=j-Xu07p3cKwC&printsec=frontcover#v=onepage&q&f=false | www-teksti= Kirja Googlen teoshaussa| Kieli ={{en}}}}</ref> Nykyiset ryhmät 8&ndash;10 luettiin aikaisemmin yleensä yhdeksi ryhmäksi, johon poikkeuksellisesti kuului kustakin jaksosta kolme alkuainetta.
 
Jaksollisen järjestelmän vaakarivejä sanotaan [[jakso (jaksollinen järjestelmä)|jaksoiksi]]. Jakson numero ilmoittaa, kuinka monta miehitettyä elektronikuorta alkuaineella on.<ref name="etalukio" /> Jaksossa vasemmalta oikealle liikuttaessa alkuaineen [[Järjestysluku (kemia)|järjestysluku]] eli [[protoni]]en lukumäärä kasvaa. Alkuaineiden ominaisuudet vaihtelevat tavallisesti huomattavasti saman jakson sisällä. Metalliset alkuaineet sijaitsevat jakson alkupäässä vasemmassa reunassa ja epämetallit oikeassa reunassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia1/jarjekeh.html | Nimeke =Jaksollinen järjestelmä | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =Opetushallitus | Viitattu =13.7.2011 }}</ref>